Making Some Local Friends

Lauantai-iltana surffailin netissä ja mietin, mistä sitä oikein niitä paikallisia kavereita löytäisi. Kun kadulla ei oikein viitsi kysyä, että voisitko olla kaverini, koska ei voi tietää, osaako tyyppi englantia. Ja ehkä se on vähän creepyäkin kysyä? Toisaalta, korealaiset ovat hyvinkin ystävällisiä ja avuliaita, että ehkä se ei olisi heille niin creepyä? I don't know. Anyways, not really my style...

Lyhyehkön pähkäilyn jälkeen hoksottimeni kertoivat, että netistä löytyisi ratkaisu pulmaani. Internet would be the answer! Ja olihan se. Löysin nettisivun (linkki täällä!), missä oli kalenteri tapaamisista Language Exchange Meetingeihin. Sama järjestäjä kai järjestää myös bileitä ja jotain deittailu -juttuja.

Seuraava ”kielitapaaminen” olisi sunnuntaina eli seuraavana päivänä, ja päätin mennä sinne. Tapaamisia on Gangnamissa ja Hongdaessa ja päätin mennä nyt Hongdaehen. Sunnuntaina tosin hieman vielä emmin, että lähteäkö vai eikö lähteä, mutta päätin sitten nostaa takapuoleni irti tuolista ja lähteä sosialisoitumaan. Jännittikö? Nojaaaa, ei oikeastaan. Vähän ehkä. Kun ei yhtään tiennyt, minkälaista siellä olisi.

Maksu oli 10,000 wonia (jollainhan senkin organisaation on pyörittävä, right?) eli n. 7,50€ ja siihen kuului yksi juoma listalta (plus Americano, jos tykkää). Kahvilan ”eteisessä” sain nimikyltin, ja juoman haettuani ja maksun maksettuani kassalla, menin istumaan erästä korealaista tyttöä vastapäätä ihan sen takia, koska toinen istui siellä yksikseen. Kovasti hän ilahtui, ja selvisi, että tämä oli hänenkin ensimmäinen kertansa siellä.

Nopeasti paikka alkoi täyttymään ihmisistä. Ennen kuin huomasinkaan, olin korealaisten ympäröimä. Nimittäin suurin osa väestä oli korealaisia. Minimaalisen osion muodostivat ulkomaalaiset.

Ei varmaan monesti tarvitse mainita, kuinka uteliaita korealaiset olivat tämän suomalaisen edessä! Olin kaikille kuulemma ensimmäinen suomalainen, jonka he olivat ikinä tavanneet.

Mitä kieltä te puhutte Suomessa? Onko siellä aina kylmä ja lunta? Mitä ruokia te syötte? Oletko matkustellut paljon? Miksi sinä tänne tulit? Miksi opiskelet koreaa?

Tapaamisen jälkeen menimme syömään muutaman kaverin kanssa ja vaihdettiin kakao talk id:eitä keskenämme. Sen jälkeen olinkin monta, monta uutta tuttavuutta rikkaampi!

Eilen sitten eksyin toiseen ”kielitapaamiseen”. Koulun jälkeen päätin nimittäin köpöstellä You Are Here -kahvilaan tekemään läksyjä. Siinä aikani läksyjä tehdessäni joku tuli juttelemaan ja kysymään, että onko se täällä se kielitapaaminen. Öööö, minullahan ei ollut hajuakaan. Myöhemmin paikalle alkoi valumaan enemmän väkeä, ja selvisi, että kyllä, kielitapaamiset ovat siellä maanantaisin... Ja kai keskiviikkoisin myöskin?

Läksykirjat hävisivät nopeasti laukkuun, kun pöytäni täyttyi ihmisistä. Loppujen lopuksi istumapaikkojakaan ei riittänyt kaikille, ja monet joutuivat seisomaan. Päätin tietenkin jäädä tekemään tuttavuutta taas uusien naamojen kanssa, sillä – why not?

Jälleen mentiin syömään parin uuden kaverin kanssa tapaamisen jälkeen ja käppäiltiin yhdessä metroasemalle. Toinen kaveri oli ihan fiiliksissä ja halusi ehdottomasti nähdä uudestaan – jo seuraavana päivänä! Nähtiinkin itse asiassa tänään koulujemme jälkeen (toinen opiskelee englantia) shoppailun merkeissä. Ja ruoan – of course!

Mutta niin – suosittelen ehdottomasti noita language exchange meetingejä! Yllätyin oikeasti positiivisesti, vaikka toisinaan olikin hieman rasittavaa ladella yhä uudestaan ja uudestaan samat asiat eri ihmisille, mutta sellaista se alku aina on. Kaikki ihmiset, ketkä tapasin, olivat erittäin ystävällisiä ja mukavia ja avoimia, ja viihdyin ihan kymppiplussana. Ja mikä parasta... Kaikki olivat korealaisia, joihin tutustuin. Juttelin kyllä ohimennen yhden saksalaisen ja jenkin kanssa, mutta siihen se sitten jäikin. Uskon, että paikallisten kanssa ystävystyminen ja hengaileminen tulee edesauttamaan korean kielen opintojen kanssa. Ihan varmasti. Toistaiseksihan puhumme englantia keskenämme, mutta varmasti tulevaisuudessa enkun ja korean sekoitusta ja myöhemmin jopa pelkästään koreaa? Who knows! Ainakin korealaiskamut ovat olleet kovin kiinnostuneita opinnoistani ja obviously fiiliksissä siitä. Ooooh I'm so exotic! ㅋㅋㅋㅋ

Niin. Että jos olette yksin Seoulissa / Koreassa ylipäätään, eikä ole frendejä, niin hopi hopi kielikahvilaan! Sieltä löytyy kyllä seuraa!