Japani oli ollut haaveena jo aika pitkän aikaa. Kun vaihto Koreaan varmistui, aloin miettimään mahdollista reissua sinne vaihdon jälkeen. Keväämmällä tunne vahvistui ja kun laskeskelin budjetinkin (juuri ja juuri) matkaan riittävän, niin se oli päätetty. Sain tietää parilta vaihtokaverilta, että hekin olivat suunnitelleet lähtevänsä käymään Japanissa ja päätettiin sitten kolmistaan lähteä sinne, kun aikataulutkin mätsäsivät yhteen.
Japanin seikkailu ajoittui ajanjaksolle 23.6-5.7. Ennen lähtöä Koreasta olin edellisenä päivänä kiikuttanut toisen matkalaukkuni paikallisen ystäväni hoteisiin matkan ajaksi. Laukku sisälsi lähinnä talvivaatteita ja muita juttuja, mitä en Japanissa tarvitsisi. Japania varten olin hankkinut toisen vedettävän laukun, minkä olin ostanut Namdaemunista. En ehkä suosittele ostamaan sieltä, jos haluaa jotain kestävää. Laukun kaksi pyörää nimittäin hieman hajosivat laukkua perässä raahatessani. Oli astetta raskaampi taakka sitten reissussa mukana... Ounastelinkin, että ne pyörät saattaisivat mennä rikki, mutta noh, en tarvinnut sitä laukkua muuhun kuin Japanin reissuun ja Suomeen paluu-reissuun toiseksi ruumalaukuksi.
Lähtöaamuna jätin kämpälle hyvästit. Sinne en enää palaisi. Hienosti oli asiansa ajanut, olin saanut katon pääni päälle vaihdon ajaksi.
Lentomme Seoulista Tokioon lähti iltapäivällä.
Ready to goooo!
Lento sujui mukavasti, ongelmitta. Hostellin löytäminen vei tavallista enemmän aikaa, kun käännyimme yhdestä risteyksestä väärään suuntaan. Onnistuimme kuitenkin pienen seikkailun jälkeen löytämään oikean suunnan ja hostelli vihdoin löytyi!
Vessaohjeet. Kovin oli eri näppäimiä pöntössä!
Jenejä. Nostimme niitä lentokentältä.
Olimme hankkineet econnectin kautta wifi eggin matkamme ajaksi. Kolmeen pekkaan kustannusten puolittaminen oli ihan kohtuuhintaistakin, muistaakseni joku 20€ per pää. Ilmaisia wifejä löytyi aika hyvin (esim. seven-eleven), mutta ei aina. Ainakin siitä oli turvaa, jos etsimme jotain paikkaa tai olimme eksyneet, eikä ollut muuta nettiyhteyttä.
Wifi eggin käyttö oli helppoa - ja palautus myös: valmiina mukana tulleeseen kuoreen heitettiin wifi egg ja muut mukana tulleet jutskat ja kuori sitten postilaatikkoon. Postilaatikko löytyi näppärästi lentokentältä lähtiessä. Niiice!
Ensimmäisenä kokonaisena Tokyo-päivänä lähdimme tsekkaamaan Asakusa-alueen. Hostellimmekin sijaitsi ihan siinä vieressä, kävelymatkan päässä.
Emme suinkaan olleet ainoita...
Sadalla jenillä sai ennustuksen.
Meitsillä sitten kävi tällainen mäihä.
Metroasemalta.
Lähdimme Shibuyan alueelle.
Hachikōn patsas oli suuri nähtävyys lähellä Shibuya Crossingia.
Ja tässä lähdimme ylittämään tunnettua Shibuya Crossingia, minkä ylittää yhdellä kertaa aina tuhatpäinen ihmismeri. Tai näin ainakin kuulin. Mahdollisesti kiireisin risteys maailmassa. Siinä risteystä ylittäessä fiilis oli totta tosiaan melkoisen pieni, ja varmasti kiireisin risteys kyseessä, minkä itse olin ikinä ylittänyt.
Tässä vielä kuva Shibuya Crossingista Starbucksista käsin. Emme suinkaan olleet ainoita, jotka tulivat ottamaan sieltä kuvia. Oli varmaan maailman kiireisin Starbucks...
Kävelimme Shibuyalta metroasemalle ja taisi ollakin niin, että tuolla asemalla törmäsimme italialaisen serkkuun! Oli niinkin random sattuma, että ohitimme toisemme metroaseman ulkopuolella, kun serkku kutsui italialaista nimellä. Serkku oli ollut Vietnamissa harjoittelussa ja päättänyt käväistä Tokyossa ennen paluuta kotiin. Olimme kaikki äärimmäisen hämmentyneitä siitä, miten satuimme tällaisessa metropolikaupungissa näinkin törmäämään toisiimme!
Italialaisen serkku oli itsekseen liikkeellä ja sovimme, että viestitellään myöhemmin, mitä tehtäisiin yhdessä seuraavana päivänä. Hän jatkoi matkaansa Shibuyan alueelle - me metroilimme tunnettuun teinikulttuurin mekkaan Harajukuun.
Takeshita Street, pääkatu. Katu oli niin täynnä ihmisiä, että kovin vaivalloista oli liikkuminen. Meillä kaikilla oli tässä vaiheessa nälkä, joten päädyimme vain kävelemään pääkadun loppuun ja etsimään sitten jostain ruokaa.
Löysimme Tripadvisorista hyvältä kuulostavan paikan Harajukun alueelta ja suunnistimme sinne.
Tällaista sain kokkailtua itselleni.
Japanin juoma-automaatit tulivat hyvinkin tutuiksi reissulla. Niitä oli joka puolella! Tästä automaatista sain ostettua itselleni ehkä pienimmän kokispullon ikinä.
Kävimme illemmasta tutustumassa Meiji Shrineen. Tämä kuva pääportista sinne.
Ilta jo alkoi hämärtää, kun lähdimme Meijiltä pois.
Ja matkamme jatkui kohti jazz-pubia!
Löysimme söpön, pienen pubin, missä soittivat livenä jazzia. Olimme ainoat ulkkarit siellä ja tunnelma oli mielestämme aivan ihana !
Tila oli tosiaan erittäin pieni ja intiimi.
Jazz baarista/pubista lähdettyämme kävimme ostamassa iltapalaa - yllätys yllätys - seven-elevenistä, ja menimme hostellimme keittiöön syömään eväitä. Kappas vaan, siinä keittiössä istuskellessamme italialaisen serkku pöllähti siihen. Ei voi olla totta! taivastelimme. Serkku yöpyi samassa hostellissa! Ei kai siinä mitään, päätimme tavata seuraavana aamuna hostellin aulassa ja lähteä siitä seikkailemaan toiseen Tokyo-päivään!
