Ylihuomiseen ranskan kokeeseen lukua olen vältellyt tänään ahkerasti asumalla youtubessa ja syömällä suklaata. Lisäksi eksyin lukemaan ikivanhaa auppari- blogianikin. Huhhuh. Feeeels, memories! Huhuhuhu!
Joo, hei älkää koskaan polttako jalkojanne näin pahasti. Ettette saa kenkiäkään jalkaan, koska turvotus. Pls. Happened to me in 2011. Yyyyh. P.S. Olin tuolloin aika luonnonlapsi, koska... karvat. Kyllä, halusitte huomata sen kuvasta (ällötysprosentti nousi)...
Näköjään lainasin jonkun NAVY tyypin hattua naulakosta samaisena vuonna. Annapoliksessa.
Kaikkien näiden vuosien jälkeen oli semi-outoa lukea vanhaa blogia ja muistella menneitä. On paljon asioita, mitä muistelee mielellään ja sitten niitä asioita, mitä ei niin mielellään muistaisi. But - no regrets. Auppari -ajat kasvattivat, eikä ilman sitä kokemusta olisi tällaista Emmaa, mikä tässä nyt kirjoittelee. Ehhhhkä.
Kaivelin vanhaa sähköpostiani vuodelta 2011 ja löysin yhden tyypin lähettämän linkin youtube -videoon. Eksyin siis yhden saksalaisen aupparin kanssa aikoinaan Washington D.C.:ssä parin jätkän kuvaamaan videoon. Oltiin Lincolnin patsasta tölläilemässä keskellä yötä ja nämä tyypit pölähtivät paikalle. Kertoivat tekevänsä videota synttärilahjaksi kaverilleen. Kyselivät sitten meiltä, mitä mieltä Lincolnista ollaan ja mistä ollaan kotoisin. Oli hassua katsoa tuo video nyt uudestaan yli viiden vuoden jälkeen. Mutta huisia, että oli vielä tallessa!
Kukkuluuruu, ketäs siellä! Washington D.C. Madame Tussauds. Alkuvuotta 2011.
Tämmöinen random -pläjäys tähän. Koska vieläkin yritän karata ranskan kokeeseen lukemiselta. Meitsin ranskan luku taitanee jäädä tähän ykköskurssiin, on sen verran nasaalit eksyksissä. Korean kielen opiskelu olisi taas jees - tuntuu, että olen unohtanut hirvittävästi siitä, kun en ole sitä käyttänyt aikoihin! Varmaan joulun aikaan olisi taas aikaa siihen omalla ajalla. Nyt ei yksinkertaisesti kykene, on sen verran noissa kursseissa muistettavaa.
Kolme korealaista vaihtaria oli muuten käymässä meikäläisen luona herkuttelemassa. Kutsuin heidät syömään siis parisen viikkoa sitten.
Ja tässä tällainen syksyinen kuva aurinkoiselta päivältä myöskin parin, kolmen viikon takaa. Nyt ovat aika hyvin karisseet kauniit lehdet puista...
Oikeastaan halusin tulla tänne blogiin pärisemään yhdestä ihanasta korealaisesta artistista nimeltään Dean, ennen kuin ajauduin sivupoluille. Olen jo jonkin aikaa fanityttöillyt kyseistä artistia. Siis mikä ääni! Eikä ulkonäkökään paha ole. Eye candy <3
Kiitos Google kuvasta <3
Tässä alhaalla muutama ihkutusbiisi tähän loppuun. Ihan näin randomisti. You so didn't see this coming. Hih!
