Seoulin Muumikahvila

Toukokuisen reissuni aikana Seouliin avattiin maailman (toistaiseksi) suurin Muumikahvila. Olihan sitä sitten mentävä suomalaisen frendini kanssa ihmettelemään - koska Muumikahvila! Go Suomi, jejejejeee!

Muumikahvila sijaitsee Apgujeong Rodeolla (lähinnä exit 5) eli hieman varakkaammalla alueella ja siellä, missä JYPit ja SM Entertainmentsit yms. sijaitsevat.

Ennen Muumikahvilassa visiittiä käytiin kuitenkin syömässä siinä lähellä, koska oli julmettu nälkä!

Muumikahvila oli makea ilmestys. Ulkoapäin siis. En ennestään tiennyt yhtään, miltä se tulisi näyttämään, mutta eipä sitä voinut olla huomaamatta - sen verran huomiota herättävä tuo on!

Emme olleet ainoita kuvien ottajia, ja kiinnostuneita riitti. Kuulimme, kun muutama korealainen puheli siitä, että wow, Muumikahvila! - Niin, se on avattu ihan äskettäin.

Muumikahvilan ylimmästä kerroksesta löytyy itse kahvila. Lisäksi eri kerroksista löytyi hieman muumimaista maailmaa, missä pystyi ottamaan kuvia, ja Muumi-kauppaa.

Normal day... Just poking Moomin's butt... Ahem...

Juomat olivat todella hyviä! Viilensivät mukavasti kuumana päivänä.

Viihdyttiin Muumikahvilassa yllättävän kauan, kunnes päätettiin hieman randomisti lähteä katsomaan Angry Birds -leffa. Että Suomi-teemalla jatkettiin!

Mentiin muistaakseni Dongdaemuniin, missä sattui juuri sopivasti olemaan joku erikoispäivä, ja yksi leffalippu maksoi vain 5,000 wonia eli 3,95 euroa!! Siis mikä tuuri!

Popparit - ja siideriä, koska alkoholia myydään korealaisissa leffateattereissa.

Upea Busan!

Sunnuntai-aamuna hypättiin bussiin ja mentiin jonnekin isoon ostoskeskukseen. Tavattiin siinä lähellä ystäväni korealainen kaveri, joka oli siis taikuri. Mentiin kolmistaan syömään jonnekin tosi suosittuun raflaan, minne oli lyhyt jono.

Manduuuuu!

Taikurilla oli kiire, joten sanottiin hänelle heipat raflan jälkeen. Sitten päätettiin nousta ostarin katolle ottamaan kuvia. Se olikin iso alue, missä oli paljon porukkaa. Varmasti sää houkutteli - oli lämmintä ja aurinkoista vaikka tuulikin aikalailla.

Aikamme ostarin katolla hengailtuamme ja kuvia otettuamme mentiin alakertaan ystäväni poikkista odottamaan. Alakerrassa oli meneillään vesishow (siellä oli joku vettä suihkiva allas) ja katsottiin se. Pian esityksen jälkeen poikkis ilmoitti, että on huudzeilla, tulkaahan niin mennään.

Poikkis poimi meidät bussipysäkiltä autollaan ja sitten mentiin ihanaan Gamcheon Culture Villageen! Turistipaikka sekin, mutta no regrets. Cool mikä cool paikka.

Gamcheonin jälkeen lähdettiin rantaan / satamaan, minkä nimeä en enää muista. Huomasin polttaneeni semisti otsani, kun hypättiin autoon.

Ilta alkoi hämärtää, ja ystäväni pohti poikkiksensa kanssa, minne vielä. Päädyttiin sitten ajamaan korkealle vuorelle, mistä oli 360 asteen näkymät Busanin ylle! Paikka ei ollut ns. tourist attraction - ainakin, mitä ystävältäni kysyin. Kyllähän siellä porukkaa oli, mutta näin ainoastaan paikallisia. Perheet ja pariskunnat olivat tulleet nauttimaan komeista iltamaisemista. Vuoren huipulle ei kuulemma bussilla pääse, että jos sinne haluaa, pitää ottaa taksi tai tulla omalla autolla. Koenkin olevani suunnattoman onnekas, että pääsin tuonne noita maisemia ihastelemaan! Oli henkeäsalpaavaa vain seistä siinä ja nähdä, kuinka Busan levittäytyi ympärillä.

Alkoi olemaan jo hieman myöhä, ja tässä vaiheessa kaikkien mahat jo kurnivat. Autolle ja matkaan taas! Pörrättiin siellä täällä, kunnes päätettiin syödä illallinen samassa paikassa, kuin missä perjantai-iltanakin. Eli unlimited 삼겹살 (korean BBQ) - paikassa!

Namiahan se taas oli. Taidettiin kohottaa useammin kuin kerran malja viimeiselle illalleni Busanissa. Eipä se tosiaan olisi paremmin voinutkaan päättyä. Oltiin myös ostettu merilevää ystäväni kanssa, sillä meidän piti saada kuvat...

Tasan vuosi sitten (nyt jo yli vuosi) olimme ottaneet hauskan hassuja selfieitä meistä kahdesta merilevää hampaissa. Otettiin kuvat ystäväni kännykällä, mutta huomattiin myöhemmin, ettei kamera ollut tallentanut niitä. Kyllä sapetti! Nyt ostettiin uudestaan merilevää ja saatiin ne kuvat! Ympyrä sulkeutui. Hyvä fiilis.

Ruokailun ja juominkien jälkeen kadulla oli pystyssä ennustajien telttoja, ja yhteen menivät ystäväni poikkiksensa kanssa. Minulle riitti se yksi kerta silloin kolmen vuoden takaisella kesäreissulla Seoulissa, kun kävin ennustajalla. Btw, jostain ihmeen syystä mikään ennustuksista ei toteutunut. Ohhoh.

Menin ystäväni ja tämän poikkiksen kanssa telttaan katsomaan, kun ennustaja latoi kortteja pöydälle ja pariskunta nosti väleistä kortteja. Koko juttu oli ohi parissa minuutissa ja ennustaja hoputti ulos teltasta, että seuraava pääsee. Ystäväni vaikutti mietteliäältä ennustajan luota lähdettyään, ja ihmetteli, miten ennustaja olikin tiennyt niin hyvin asioita. Hmm...

Ystävän poikkis soitti designated driverin eli siis jonkun ajamaan autonsa ystäväni luo. Koska oli siis hänkin juonut, eikä pystynyt ajamaan. Olin kuullut monesti tällaisesta systeemistä, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun koin itse sen. Oli ihan hauskaa, kun random mies ilmestyi kuin tyhjästä, istuutui kuskin paikalle ja kaahasi (oikeasti, oli nopeaa) meidät ystäväni luo. Menin nukkumaan pian, mutta ystäväni lähti poikkiksen kanssa vielä jonnekin.

Ja siinäpä se Busan -viikonloppu olikin! Maanantaina lähdin aamupäivän junalla takaisin kohti Seoulia. Oli kyllä mahtava reissu. Busan on söpö kaupunki, ja voisin käydä siellä uudestaankin. Nyt oli kyllä mieletön tuuri, kun sai ihan autolla mennä köpötellä ympäriinsä.

Haeundae Beach

Lauantai-aamu valkeni Busanissa varsin erikoisesti, kun yhdeksän maissa ystäväni huoneen oveen koputettiin. Fiilis ei ollut mitenkään erityisen hehkeä, ja käperryin peittoon kiinni tiukemmin, toivoen koputuksen olleen unta.

Kohtapa sisään porhalsi vanhempi mies, joka oli tullut katsomaan ystäväni huoneessa sijaitsevaa wifiä - siinä oli kuulemma jotain häikkää. Ystäväni ei ollut tiennyt asiasta yhtään mitään ja oli syystäkin kärttyisällä päällä. Miestä huvitti suuresti, anteeksipyytelyjen lomassa oli pientä virnettä havaittavissa.

Aikansa mies tutki wifi-juttua, kunnes sai puhelun, että oli VÄÄRÄSSÄ PAIKASSA. Oikea paikka oli naapurissa... Niin että hupsistaheijjaa... Mies lähti, edelleen runsaasti anteeksipyydellen ja naureskellen, ja minä ja ystäväni jatkoimme hieman lisää uniamme.

Heräsimme puolilta päivin, ja aikamme herättyämme aloitimme päivän kiipeämällä taas katolle katsomaan maisemia - nyt kun näkisikin paremmin. Maisemat olivat edelleen huikeaa luokkaa.

Olin edellisenä iltana saanut kuulla, että korealaisella ystävälläni oli poikaystävä. Olivat seurustelleet noin kuukauden. Poikkiksella oli auto, ja suunnitelmissa oli hyödyntää tätä kulkuvälinettä meidän viikonlopun seikkailun aikana. Poikkis luonnollisesti hengailisi meidän kanssa.

Katolta laskeutuessamme päätettiin mennä syömään, sillä nälkä oli melkoinen.

Namskis!

Maittavan aamupala / lounaan jälkeen käveltiin sataman laitaan, minne ystäväni poikkis tulisi sitten noutamaan meidät. Odotellessa hengailtiin ja otettiin kuvia.

Poikkis saapui, tervehdittiin (jälleen kerran sain kuulla anteeksipyynnön siitä, kuinka hän ei englantia kunnolla osaa) ja lähdettiin hänen autolleen. Autosta en kuvaa ottanut, mutta se oli söpö ja siisti turkoosin värinen.

Hetken pohdittiin, minne mennä, kunnes päätettiin että kuuluisa Haeundae Beach olisi ensin nähtävä. Aloitettiin siis turistirysimmästä paikasta Busanin koluaminen. Oli se toki minulla listallakin, sillä se oli minulle tuttu etenkin draamoista.

Matka kesti jonkin aikaa, ja oli huikeaa ajella pitkiä siltoja pitkin ja nähdä upeita pilvenpiirtäjiä. Auton kyydistä en tosin selviä kuvia voinut ottaa, mutta I can tell ya - hienoja maisemia oli!

Biitsin tuntumassa oli paljon katuesityksiä. Tässä taikuri, joka oli paras kaikista. Hän oli niiiiin suloinen ja nautti joka hetkestä - silmäni kostuivat liikutuksesta.

Siirryttiin Haeundae Beachiltä vieressä olevalle polulle, mikä kuljetti meitä fancylle alueelle...

Kuu oli supernätti tuona iltana Japaninmereen heijastuessaan!

Ilta pimeni, ja mentiin käppäilemään muualle. En muista enää paikan nimeä, mutta autolla siis mentiin.

Ruokapaikkakin löydettiin ennen pois lähtöä - syötiin mm. pohjoiskorealaiseen tapaan tehtyä sundaeta. Maku oli hyvin erilainen eteläiseen verrattuna. Ei omaan suuhuni ainakaan maistunut yhtä hyvin kuin mihin olin tottunut - oli se silti ihan jees ja tuli syötyä.