Sunnuntai-aamuna hypättiin bussiin ja mentiin jonnekin isoon ostoskeskukseen. Tavattiin siinä lähellä ystäväni korealainen kaveri, joka oli siis taikuri. Mentiin kolmistaan syömään jonnekin tosi suosittuun raflaan, minne oli lyhyt jono.
Manduuuuu!
Taikurilla oli kiire, joten sanottiin hänelle heipat raflan jälkeen. Sitten päätettiin nousta ostarin katolle ottamaan kuvia. Se olikin iso alue, missä oli paljon porukkaa. Varmasti sää houkutteli - oli lämmintä ja aurinkoista vaikka tuulikin aikalailla.
Aikamme ostarin katolla hengailtuamme ja kuvia otettuamme mentiin alakertaan ystäväni poikkista odottamaan. Alakerrassa oli meneillään vesishow (siellä oli joku vettä suihkiva allas) ja katsottiin se. Pian esityksen jälkeen poikkis ilmoitti, että on huudzeilla, tulkaahan niin mennään.
Poikkis poimi meidät bussipysäkiltä autollaan ja sitten mentiin ihanaan Gamcheon Culture Villageen! Turistipaikka sekin, mutta no regrets. Cool mikä cool paikka.
Gamcheonin jälkeen lähdettiin rantaan / satamaan, minkä nimeä en enää muista. Huomasin polttaneeni semisti otsani, kun hypättiin autoon.
Ilta alkoi hämärtää, ja ystäväni pohti poikkiksensa kanssa, minne vielä. Päädyttiin sitten ajamaan korkealle vuorelle, mistä oli 360 asteen näkymät Busanin ylle! Paikka ei ollut ns. tourist attraction - ainakin, mitä ystävältäni kysyin. Kyllähän siellä porukkaa oli, mutta näin ainoastaan paikallisia. Perheet ja pariskunnat olivat tulleet nauttimaan komeista iltamaisemista. Vuoren huipulle ei kuulemma bussilla pääse, että jos sinne haluaa, pitää ottaa taksi tai tulla omalla autolla. Koenkin olevani suunnattoman onnekas, että pääsin tuonne noita maisemia ihastelemaan! Oli henkeäsalpaavaa vain seistä siinä ja nähdä, kuinka Busan levittäytyi ympärillä.
Alkoi olemaan jo hieman myöhä, ja tässä vaiheessa kaikkien mahat jo kurnivat. Autolle ja matkaan taas! Pörrättiin siellä täällä, kunnes päätettiin syödä illallinen samassa paikassa, kuin missä perjantai-iltanakin. Eli unlimited 삼겹살 (korean BBQ) - paikassa!
Namiahan se taas oli. Taidettiin kohottaa useammin kuin kerran malja viimeiselle illalleni Busanissa. Eipä se tosiaan olisi paremmin voinutkaan päättyä. Oltiin myös ostettu merilevää ystäväni kanssa, sillä meidän piti saada kuvat...
Tasan vuosi sitten (nyt jo yli vuosi) olimme ottaneet hauskan hassuja selfieitä meistä kahdesta merilevää hampaissa. Otettiin kuvat ystäväni kännykällä, mutta huomattiin myöhemmin, ettei kamera ollut tallentanut niitä. Kyllä sapetti! Nyt ostettiin uudestaan merilevää ja saatiin ne kuvat! Ympyrä sulkeutui. Hyvä fiilis.
Ruokailun ja juominkien jälkeen kadulla oli pystyssä ennustajien telttoja, ja yhteen menivät ystäväni poikkiksensa kanssa. Minulle riitti se yksi kerta silloin kolmen vuoden takaisella kesäreissulla Seoulissa, kun kävin ennustajalla. Btw, jostain ihmeen syystä mikään ennustuksista ei toteutunut. Ohhoh.
Menin ystäväni ja tämän poikkiksen kanssa telttaan katsomaan, kun ennustaja latoi kortteja pöydälle ja pariskunta nosti väleistä kortteja. Koko juttu oli ohi parissa minuutissa ja ennustaja hoputti ulos teltasta, että seuraava pääsee. Ystäväni vaikutti mietteliäältä ennustajan luota lähdettyään, ja ihmetteli, miten ennustaja olikin tiennyt niin hyvin asioita. Hmm...
Ystävän poikkis soitti designated driverin eli siis jonkun ajamaan autonsa ystäväni luo. Koska oli siis hänkin juonut, eikä pystynyt ajamaan. Olin kuullut monesti tällaisesta systeemistä, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun koin itse sen. Oli ihan hauskaa, kun random mies ilmestyi kuin tyhjästä, istuutui kuskin paikalle ja kaahasi (oikeasti, oli nopeaa) meidät ystäväni luo. Menin nukkumaan pian, mutta ystäväni lähti poikkiksen kanssa vielä jonnekin.
Ja siinäpä se Busan -viikonloppu olikin! Maanantaina lähdin aamupäivän junalla takaisin kohti Seoulia. Oli kyllä mahtava reissu. Busan on söpö kaupunki, ja voisin käydä siellä uudestaankin. Nyt oli kyllä mieletön tuuri, kun sai ihan autolla mennä köpötellä ympäriinsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti