30. tammikuuta 2019

Minun tammikuuni

Lyhyesti tässä tämmöinen postaus ennen kuin viime kesän Japanin matkan läpi käyminen jatkuu.

Tämä tammikuu on ollut semikiireistä aikaa. Muutin Mikkelistä Kuopioon. Nukun tällä hetkellä kummitätini sohvalla. Toivoo Emma 27-vee. Varsinaista sohvasurffailua siis! Sohvan saa kuitenkin siis ihan levitettyä sängyksi ja siinä kelpaa köllötellä. Tämä ratkaisu nyt kelvatkoon tähän hätään. Kummitädin puolesta saan majailla hänen luonaan niin kauan kuin haluan. Elämäntilanteeni kuitenkin on tällä hetkellä sellainen, että tämä majailu hänen luonaan sopii eittämättä hyvin minulle...

Kuopiossa käyn taas ruokakaupassa - tällä hetkellä yhdessä - jelppaamassa kassalla, kun tarvetta on. Vuoroja parisen kappaletta per viikko. Ihan mukavaa on ollut, vaikken näekkään itseäni ruokakaupan kassalla vakituisesti töissä (never say never). Tähän elämäntilanteeseen sekin nyt kuitenkin sopii...

... Sillä tosiaan, opinnot jatkuvat vielä. Tai se opparin tekeminen. Tällä hetkellä valmistuminen häämöttää lähellä, mutta kaukana. Joko huhti- tai toukokuussa. Paljon on erilaisia vaiheita ennen valmistumista! En stressaa, sillä tiedän, että oppari tulee valmiiksi kyllä. Everything's going to be fiiiine.

Kylmä kuukausi.


Maijan keikoilla Helsingin Tavastialla!

Ravintola GIWA Helsingissä tarjoilee erilaisia Bibimbappeja! Suosittelen menemään etenkin lounasaikaan, jolloin hintaan sisältyy salaatti ja miso-keitto sekä jälkkäriksi...

... Teetä tai kahvia sekä keksejä ja karkkia! Todella hyvää, veti ihan Korea-ikävän päälle tuolla käynti. Oi milloin sitä seuraavan kerran sinne taas pääsisi?

Kävimme tässä kuussa ystäväni kanssa myös Muumi-jääluolassa Leppävirralla!


Hienoja veistoksia oli!

Helmikuu tuleekin olemaan aggressiivista opparin työstämistä - saisinko sen valmiiksi ensi kuussa? Sanoisinko, että anything is possible! Ajatus valmistumisesta lämmittää mieltä ja inspaa kirjoittamaan.

29. tammikuuta 2019

Japani: Tokyo Part 4

27.6

Vietimme viimeistä päivää Tokion alueella rennosti, kiirehtimättä minnekään. Meillä oli kyllä suunnitelmia tuolle päivälle, mutta mitään tarkkaa minuuttiaikataulua ei ollut. Ja sehän kävi mainiosti meille!

Matkalla hostellilta kohti metroasemaa pysähdyimme ottamaan kuvia sillalta. Siellä näkyy Tokio Skytree sekä öö tuo kultainen juttu, minkä nimeä en kuollaksenikaan muista!

Näkymä toiselta puolelta siltaa.

Metroasemalla.

Chinatowniin matkasimme! Jonkun tunnin matkan päässä Tokiostahan Chinatown on - ja tämä, mihin menimme oli siis Yokohamassa.


Snacking! Maisteltiin totta kai eri makuja Chinatownissa.







Käväisimme random puistossa Chinatownin kupeessa kävelemässä.

Iltapäivällä lähdimme kohti Tokyota ja Shinjukua (muistaakseni, hehe...). Halusimme nimittäin päästä käymään teemaravintolassa, mitä tietenkin on pilvin pimein Tokiossa. Meillä oli aluksi hankaluuksia löytää haluamamme paikka, sillä ravintolan lokaatiota oli vaihdettu ilmeisesti vastikään. Vihdoin kuitenkin löysimme sen...

Matkalla ravintolaan...

The Lock Uppiin! Vankila-teemaiseen ravintolaan!

Aluksi yhdelle meistä laitettiin käsiraudat (italialaiselle muahahaha) ja sitten meidät ohjattiin omaan vankilakopperoon. Koko ravintola oli hämärä ja hieman spooky - tässä vankilassa olikin jotain omituista vibaa!


Erittäin huonossa valaistuksessa otetut kännykkäkuvat, ilman salamaa ofc.




Tilasimme hauskat drinksut sekä pari side dishiä mukaan. Tuonnehan ei siis kannata ainakaan juomien ja ruokien maun takia mennä - vaan sen kokemuksen. Jossain vaiheessa valot alkoivat välkkymään ja alkoi kuulua "kammottavia" ääniä, koska rikolliset olivat päässeet vankiloistaan ja tulivat jyskyttämään jokaista ovea sekä avasivatpa ne ja tulivat aaaaiiiiivan likelle! Muutamat sydärit siitä sain ja olo oli semisti epämukava... Hyvällä tavalla! Koska sehän se idea siinä onkin, että hieman pelottaa. Kaiken kaikkiaan siis hauska ravintolakokemus - eipä tuommoisia joka päivä tule vastaan!

Vankilaraflasta jäi vielä nälkä, joten menimme illallisella sushilleeee! Pakkohan se on mennä, kerta Japanissa ollaan! Oli oikein hyvää ja makoisaa.

Ja siinäpä se viimeinen ilta Tokyo hoodseilla olikin. Seuraavana päivänä suuntasimmekin eri kaupunkiin lentäen...

28. tammikuuta 2019

Japani: Tokyo Part 3

26.6. aamu lähti jälleen käyntiin 7-elevenin eväiden voimin. Heräsimme itse asiassa melko aikaisin, sillä halusimme nähdä sumo painia! Italialainen oli tsekannut jostain, että tietyssä paikassa pääsisi ikkunan takaa vilkuilemaan sumoilua. Matkasimme siis paikan päälle, mutta...


Verhot olivat suljettuina, emmekä nähneet mitään. Emme suinkaan olleet ainoita paikan päällä, jotka olivat heränneet aikaisin kokeillakseen onneaan. Tälle ei voinut mitään - käppäilimme aluetta ympäriinsä hetken aikaa ennen matkan jatkamista. Nättiä seutua oli!




Seuraavaksi suuntasimme Imperial Palaceen. Paikka oli kaunis ja oli mukava kävellä ympäriinsä ihastellen samalla ympäristöä. Melko nopeasti oli paikka kuitenkin koluttu loppuun, sillä monet osat paikasta oli suljettu yleisöltä. Opastetulla kierroksella olisi voinut päästä näitä suljettujakin osia näkemään tiettyinä aikoina, mutta meillä ei ollut niin suurta kiinnostusta siihen - eikä tosin energiaakaan todella kuuman päivän verottaessa jaksamista.




Imperial Palacen jälkeen pohdimme tovin, mitä tehdä ja minne mennä. Meillä ei ollut selkeitä suunnitelmia tuolle päivälle. Päätimme sitten kuitenkin käväistä Tokyo Towerin liepeillä. Tokyo Tower muistuttaa kovasti Pariisin Eiffel Toweria olemukseltaan.






Tämän kaiken jälkeen siirryimmekin sitten syömään.

Noms!

Päätimme mennä viettämään iltapäivää puistoon. En valitettavasti enää muista, mikä puisto oli kyseessä. Joka tapauksessa, isompi puisto Tokyossa.



Eräs singaporealainen ystäväni oli käymässä Tokiossa ja tapasimme hänet illan hämärtyessä Shinbuyan metroaseman luona. Sieltä lähdimme yhdessä Shinjukun iltaelämää fiilistelemään.



Pitäisikö vuokrata poikaystävä??

Kanan sydän maistui okeille. Sen sijaan kurkut olivat aivan liian pippurisia makuumme.

Kuten huomata saattaa, nuudelikeittojutut olivat matkamme aikana kovin suosiossa.

Jäätelöjälkkärit.... 7-elevenistä!

Niin monia valoja ja merkkejä.

Siinäpä oli kolmas päivämme Tokiossa.