My life for a week, day 7

Sunnuntai-aamuna kuumemittari näytti 35,7 eli alilämpöä. Ei siinä tosin monta tuntia mennyt, kun lämpö normalisoitui. Eli heippa kuume! Välillä yskittää, mutta ei merkittävästi. Eikä mikään nuhakaan ole, eli eiköhän tästä terveeksi ensi viikolle päästä. Toivottavasti.

Päivä kului ei-niin-mielenkiintoisesti. Paljon koneella oleilua, käväisin pari kertaa ulkonakin.

Koiran vointi hieman huolestutti tänään. Lähdettiin lenkille, se meni kierimään lumipenkkaan. Kohta se tassullaan hieroi kuonon vierusta, ja vinkaisi. Epäilin, että hammas saattaa olla lähdössä... Pepillähän on lähtenyt suurin osa hampaista pois. Syksyllä käytiin eläinlääkärissä, missä todettiin, että koko suu on tulehtunut. Pepi nukutettiin hampaiden putsauksen ajaksi. Ollaan laitettu juomaveteen koirien desifiointi -ainetta - tai mitä se nyt onkaan -, jotta hampaat eivät tulehtuisi uudestaan. Tai ainakin, että se hidastaisi hampaiden lähtöä.

No mutta joo, Pepi lähti sitten ihan normaalisti lenkille, mutta lipoi suupieliään, ja epäilyni kipeästä hampaasta vahvistui. Harmittaa ja pelottaa toisen puolesta, mutta olen iloinen, että se vielä jaksaa olla elämäniloinen hauva kaikesta huolimatta.

Tänään kävin tsekkailemassa sohvasurffailu -sivua, täyttämässä profiilianikin. Siinä Seoulin sohvan tarjoajia selatessa törmäsin erään korealaisen ystäväni ex-poikaystävän profiiliin! Hämmennyin, ja huvituin. Taas kerran - pieni maailma!

Lyhyt viikon viimeinen blogipostaus, mutta päivä ei ollut mitenkään tapahtumarikas. Onneksi aina ei tarvitsekaan tapahtua mitään hurrrjaa. Viikko oli kuitenkin kaiken kaikkiaan kaikenlaista täynnä, päällimmäisenä jäi mieleen lentojen varaaminen Seouliin, of course.

Kuvia en tänään ottanut yhtään, mutta tässä kaikille ihastuttava kuva varhaisesta lapsuudestani, näin blogin kirjottamisviikon loppumisen kunniaksi:

Rock'n'roll baby!

My life for a week, day 6

Aamulla ei ollut onneksi enää kuumetta. Aamiainen koostui teestä ja edellisen illan leftover- pizzasta.

Siinä samalla aamupalan aikana kävin läpi edellisen illan valokuvia ja videoita ja päätin postailla instagramiin videopätkän Mun elämästä. Aaaaand this happened:

Again! Ohhoh, I'm one lucky happy fangirl! Huhhuh!

Lähdettiin sitten siskon kanssa kohti kotikylää. Meitsillä nimittäin alkoi talviloma!

Porukoille saavuttuani kipaisin Pepiä moikkaamaan. Lähdettiin lenkille. Koiravanhus oli jotenkin kummissaan, että kuka tuo tyyppi on, kun ilmestyin sen tarhaan. Hetken haisteltuaan se kuitenkin taisi muistaa taas, ja oli ihan virkeällä tuulella, kun käytiin puolen tunnin lenkki heittämässä.

*derp*

Lenkiltä paluun jälkeen selailin lapsuuskuvia. Etsin erityisesti yhtä kuvaa, missä minulla on hemangiooma niskassa, jotta voisin näyttää sen kavereille. Se leikattiin minulta ollessani about 3-vee. Alkoi kuulemma piiiiikkuisen vaikeuttamaan meikäläisen elämää tuo verisuonipatti. Yyyyyh! Nythän minulla on sen leikkauksen jäljiltä arpi niskassa, eikä se mitenkään pieni ole. En vain itse ikinä muista sen olemassaoloa – ellei joku asiaa ihmettele. Olen elänyt sen arven kanssa melkein koko ikäni, niin tietenkään en enää mieti sitä asiaa sen kummemmin. It's part of me. #thuglife

Ewwww.

Iltapäivästä alkoi kuume taas nousemaan. Join kuumaa vettä, mihin sekoitin hunajaa. Hunaja on tosi jees, suosittelen. Auttaa.

Kun kuume nousi 38,3 asteeseen, ja maailma alkoi huojumaan hieman silmissä, totesin, että on aika ottaa särkylääke. Jonkin ajan päästä kuume alkoi laskemaan, ja oli normaaliasteissa.

Ilta on mennyt vain kompuutterilla k-draamajaksoja katsellen. Vaikka onkin loma, niin PITÄISI tehdä hieman koulujuttuja. Niin että ensin koulu, sitten muu viihde. Sallin nyt itselleni tämän viihteen tällä kertaa, kun olen ollut kipeä. Huomenna koulujuttuja! Yes!

My life for a week, day 5

Perjantai -aamu koitti hieman uupuneella fiiliksellä. Sellaisella ”olen tulossa kipeäksi” -fiiliksellä. Totesin, että keskiviikon väsynyt fiilis oli ilmeisesti esimakua tulevasta flunssasta.

Pakkasin kimpsut ja kampsut ja riensin bussiasemalle. Lumimyrskyn läpi taistelin itseni hikisenä bussiin, ja nuokuin matkan Kuopioon.

Tosi hieno kuva väsyneestä Emmasta... Öh

Kuopiossa kävin heittämässä kamat kummitädin asunnolle, ja levähdin hetken sohvalla. Oli niiiiiin voimaton olo. 20 minuuttia siinä makoilin, kunnes päätin, että aika laittautua valmiiksi iltapäivää ja iltaa varten!

Nimittäin... Maijan keikalle! Tai siis konserttiin! Tai öö... Niin, no konsertti → keikka. Ajattelin laittaa kuvan itsestäni makeissa keikkakuteissa (vihdoin pääsin käyttämään THE PAITAA keikalle!) instagramiin, minkä teinkin. Muutama minuutti meni ja pärstäni komeili Maijan instagramissa. Woooot?! Päästä fanityttönä ihan regrannattavaksi wow! I'm flattered!

Pian tuon jälkeen kävi frendi noukkimassa minut asunnolta, ja suhautettiin purilaisille Heseen! Koska satuin löytämään alekuponkeja kummin luota. Siitä se inspis sitten lähti! Matkalla kuunneltiin Maijan uusimpia ja vähän ”vanhempiakin” biisejä. Nämä biisit eivät tosin vanhene ikinä. Ainakaan minulle. Voisikin oikeastaan kuvata niitä uudemmaksi ja vanhemmaksi tuotannoksi. Noin! Sounds so much better!

Purilaisten jälkeen ajettiin Matkukseen hengailemaan. Minunhan PITI olla vain ikkunashoppailu -meiningillä, mutta joku liike oli -70 alennuksessa lopettamisen vuoksi, ja näin erään ihanan villapäällyspaidan, joka ainoana kappaleena kutsui minut luokseen. Hinta oli pudonnut kuudestakympistä kahdeksaantoista euroon – not bad! Ja se oli niin kiva, siinä oli hieman sellaista kimallejuttuakin. No regrets!

Ilta-kuuden maissa ajeltiin kummin luo, missä vaihdoin tuohon kimaltelevaan uuteen paitaan. Alla Maija -t-paita ja päällä kimallepäällyspaita. Perfect!

Frendi heitti minut musiikkikeskukselle siinä puoli seiskan maissa. Ovet eivät auenneet ennen kuin varttia-kymmentä vaille. Itse show alkoi seiskalta.

Seuraavaksi kuvia, kuvia, kuvia. Kännykkälaadulla. Mycketisti. Koska voin.

Olin siis toisella rivillä, mistä oli iiiihan jeba näkymät lavalle. Olisi ollut vielä kivempi olla ehkä siinä ykkösrivillä, mutta paikat olivat lippua ostaessani siitä kohti menneet.

Olin jo ehtinyt spoilata itseäni sillä tiedolla, että keikalla kuultaisiin Vähän ennen, mikä on yksi lempparibiiseistäni ekalta soololevyltä. Tiesin myös, että uutukainen, Kaivopuiston jää, kuultaisiin ensimmäistä kertaa konserttisalikiertueella. Senkin olin lukenut, että jossain kohti yleisö voisi tulla lavalle tanssimaan bändin kanssa.

Kaikista näistä spoilaantumisista huolimatta keikka oli upea, värikäs kokonaisuus, mikä ei jättänyt kylmäksi. Tosin Maija ei ole ikinä minua jättänytkään musiikillaan kylmäksi. Itse asiassa tällä keikalla se jätti niin kuumaksi, että mittasin puolen yön maissa kummin luona itseltäni 38,1 astetta kuumetta. Tulihan se sieltä!

Kerrankin ilmeet kohdillaan! Onnistun myös näyttämään taas väsyneeltä, kuume alkoi iskemään päälle.

Suoraan keikan jälkeen tapasin frendini uudestaan musiikkikeskuksella, ja mentiin otattaamaan yhteiskuvat Maijan kanssa. Valaistus ei tälläkään kertaa ollut mikään huikea, mutta kuvasta tuli parempi kuin viime kerralla Kuopion Rauhalahdessa, missä pimeys veroitti P A L J O N. Vuoroni tullessa Maija tervehti ja: ”Sä oot sieltä instagramista.” Oih, ihana!

Kuvien oton jälkeen puettiin ulkovaatteet päälle, tavattiin kolmas frendi, käväistiin baarissa, kävin ostamassa pizzan ja lähdettiin kotiin. Tosiaan siinä puolen yön aikoihin. Olo oli ollut jo jonkin aikaa kuuma-kylmä... Not so good. Tokkuraisin fiiliksin palasin kummin kämpille, söin hieman pizzaa, mittasin kuumeen, otin särkylääkkeen ja painuin nukkumaan.

My life for a week, day 4

Voi torstai! Torstai on viikon viimeinen koulupäivä, eli another official Friday. Herätessä energiataso tuntui edellistä päivää paremmalta, ja pysyi sopivasti koholla koko päivän. Yay!

Kaek män!

Aamu(päivä) oli nätti.

Koulupäivä koostui ravitsemisalan tunneista, minkä jälkeen oli ruokailu. Ruokailun jälkeen meillä kävi hotelli- ravintolapaikan johtaja esittelemässä paikkaa.

Koulupäivän aikana sain myös vastausviestin flyhiltä. Lyhykäisyydessään – maksu oli epäonnistunut. Olin kuitenkin tavallaan huojentunut siitä, sillä olin stressannut flyhin meininkiä, joten nyt sain uuden mahdollisuuden varata liput jotain toista kautta!

Kämpillä avasin heti koneen, ja aloitin tutkimisen. Aikani etsin ja ihmettelin hintojen kanssa, kunnes tärppäsi. Vielä hieman edullisemmin kuin flyhin kautta yrittäminen.

Supersaverin kautta siis varasin, 503 egeä yhteensä pulitin, China Southern Airlines toimii lentoyhtiönä. Lennän Amsterdamin ja Pekingin kautta, missä vaihtojen pituuden ansiosta kerkeän pyörähtämäänkin muutaman tunnin. Matka on nyt 1.-30.5. Yoohoooo!

Epävarma fiilis vaihtui siis varmempaan lähtötunteeseen nyt, kun kaikki ON varmaa! Vielä pitäisi varata lennot Taipeihin... Mitään hirveän halpaa Seoulista Taipeihin lentäminen ei ole. Buuuut I'm gonna do it anyways!

Ilta meni nopsaan, ilahduin kahdesta uudesta k-draamasta, jotka alkoivat vastikään. Tein myös kesätyöhakemuksen. Viikonlopun aikana pitääkin tehdä pari lisää...

Huomenna illalla en kerkeä julkaisemaan heti blogimerkintää sattuneesta syystä. Olen niin menossa koko päivän, joten julkaisu jää lauantaille. Huomisesta tulee kuitenkin tosi kiva päivä, can't wait!!

My life for a week, day 3

Gotta loooove kympin aamuja! Matkalla kouluun bongasin puistosta jääneliöjuttuja. Ilmeisesti joku jään veistely -kisa tms. tulossa?

Koulupäivä kului harvinaisen hitaanlaisesti, energiatasoni lähenteli nollaa.

Viimeistä tuntia viedään...

Kämpille kävelykin oli vaivalloista olon ollessa erittäin uupunut. Tein kana-nuudeliwokkia, söin ja olin entistä väsyneempi sen jälkeen, verensokerin kivutessa äkkiä ylöspäin.

Koitin ottaa ilta-päikkärit, mutten saanut nukutuksi. Whyyyyyy.... Suihkun jälkeen olo virkistyi piiikkuisen, muttei sen vertaa, että olisin kyennyt täydellä teholla koulujuttuja tekemään - tai hakemaan kesätyöpaikkoja.

Niinpä heitin aivot narikkaan, ja katselin youtubea.

Lisäksi lähetin viestin flyhille, että olen maksanut lennot, maksusuoritus ei vain vielä näy missään. Se leijuu jossain bittiavaruudessa tällä hetkellä... Koska flyhiltä tuli maksukehotus -viestiä pariinkin otteeseen. Pientä stressiä pukkaa, vaikka yritänkin olla asiaa liikaa miettimättä. Asioilla on edelleenkin tapana järjestyä. Pakko!

Tällainen lyhyt päivitys tällä kertaa. Ehkä huomenna olisi energisempi päivä?

My life for a week, day 2

Herätys oli soimassa hieman ennen kahdeksaa, ja heräsin tajuuuttoman väsyneenä päivään. Syytän tästä erästä nettisivua, mistä löysin IHANAN CINDERELLA -REPUN, mistä olen haaveillut jo jonkin aikaa. Kieriskelin sitten aikani sängyn pohjalla siitä haaveilemassa, ennen kuin nukahdin. Valitettavasti tuon ihanan repun ostaminen on tällä hetkellä hieeeeman vaikeaa, sillä rahatilanne. Vastikään laitoin tilauksen IHANASTA KUPPIKAKKUREPUSTA menemään, ja sitä kuumeisesti nyt saapuvaksi odottelen. Voi internetshoppailu, koidut joskus turmiokseni...

Eeeeeniveis! Menin kouluun kympiksi. Aamupäivä alkoi englannin tunnilla, missä meillä oli ”messut” luokan kesken. Meidän siis piti itse tehdä esitteet ja esitellä niiden pohjalta joku suomalainen paikkakunta, huvipuisto tms. Itsehän valitsin Naantalin Moominworldin.

Englannin jälkeen tankkasin itseni kouluruoalla – uunimakkaralla ja perunamuussilla. Ruokailun jälkeen oli vuorossa taas tietokonetunti, missä käytiin läpi edellisen päivän tentti (ai noin se ois pitäny tehä!) ja aloitettiin Excelin tankkaaminen takaraivoon. Yhyy.

Siihen se koulu loppuikin.

Edellisenä iltana olin saanut viestin T:ltä, joka oli tulossa käymään Mikkelissä sattumoisin juuri tänään! Joten häntä menin sitten keskustaan tapaamaan puoleksi tunniksi. T:hän siis Koreassa ollessani laittoi minulle blogin kautta viestiä, että hei, olen tulossa Japanista käymään siellä päin, nähdäänkö? Sillä lailla tutustuttiin! Seuraavaksi nähdäänkin sitten Koreassa, minne T on menossa ensi kuusta Aupaireilemaan...

Iiiiiiihh!! NIINPÄ!! MINÄKIN LÄHDEN KOREAAN! Näin niin kuin officially. Suunnitelmat ovat olleet kauan päässä – ja juuri toukokuu mielessä -, mutta nyt uskalsin lähteä toteuttamaan niitä. Eilen saatu laina saattoi edesauttaa asiaa...

Ainut hieman hämmentävä juttu tässä nyt on se, että varasin matkan flyhin kautta. Varauksen jälkeen menin tyhmänä lukemaan netistä ihmisten kokemuksia siitä, ja varsin negatiivisia purkauksia siellä oli. Klunks! Yritän tässä rauhoitella itseäni sillä ajatuksella, että ihmiset usein purkavat ne negatiiviset kokemukset nettiin keskustelupalstoille – myönteiset jäävät sitten omaan tietoon.

Oli miten oli, Seouliin on tämä tyttö nyt toukokuuksi menossa. Paluumatkalla on 20 tunnin vaihto Hong Kongissa, eli pikavisiitti sielläkin sitten! Plus pläänäilin vähän, että käväisisin Taiwaninkin puolella muutaman päivän... Onhan Taipei city kuitenkin tämän vuoden kulttuuripääkaupunki (World Design Capital) + ollut henkilökohtaisena haaveena päästä siellä käymään.

Majoitus järjestynee sohvasurffailun kautta. Sekin on juttu, mistä olen haaveillut. Että pääsisi kuorsailemaan paikallisten sohvilla. Näkemään sitä aitoa kulttuuria ja elämää. Ja säästöäkin siinä tulisi kivasti.

Ah, seikkailun tuulet puhaltavat kasvoille, hymyilyttää...! Toukokuusta tulee mahtava kuukausi!

I'll always be 22 in my heart.

Se oli varmasti päivän paras juttu. Se ei siis ollut mikään ex tempore, vaan olin oikeasti suunnitellut varaavani matkan tällä tai ensi viikolla. T:n tavattuani totesin, että se on now or never – kun päätös on tehty, niin tuumasta toimeen!

Lentojen oston jälkeen olen vain ollut koneella, tehnyt välillä jotain pieniä koulujuttuja, katsellut youtubea ja k-draamaa (Cheese in the trap <3). Syönytkin siinä välissä.

Ilta jatkuu aika lailla saman kaavan mukaan. Parin tunnin päästä suuntaan nukkumaan.

3 ekaa kuvaa omia, 2 lopussa googlesta.

My life for a week, day 1

Niinhän siinä kävi, että unohdin totaalisesti lupauksen itselleni tästä blogikirjoittamisesta! Muistin sen, kun koneen ääreen istahdin iltapäivällä, takaisin kämpillä. Tilanne oli siis korjattavissa, no hätä.

Aamu meni hitaasti heräillessä - nousin ylös sängyn perukoilta hieman ennen ysiä. Minulla oli aikaa puolitoista tuntia, ennen kuin lähdin taivaltamaan koulua kohti. Siinä oli tarpeeksi aikaa paistaa pari kananmunaa parin leivän kaveriksi. Niiden turvin jaksaa hyvin lyhyen koulupäivän.

Ulkona satoi tihkua, räntää, mitälie... Yöh. Jalat menivät maitohapoille, kun en ollut hirveästi lenkkeillyt viikonloppuna... Huuuups.

Koulussa oli tyhmä tietojenkäsittely -tentti, mikä ei mennyt ihan kympisti. Vaikka tietokoneella tykkäänkin olla, niin tietojenkäsittely on jotain niin hepreaa välillä, että ngghhh!!

Tentin jälkeen jäin pohtimaan ryhmäni kanssa yritysesittely -ryhmätehtävää, mikä pitää esittää vasta huhtikuussa luokalle, mutta se on kuitenkin aika iso projekti. 15 sivua raporttia opettajalle, puolen tunnin esittely luokalle. Vie siis jonkin verran aikaa pläänäily.

Koulusta kämpille -välillä koukkasin lähiruokakaupassa ostamassa vähän safkaa.

Kävellessä kämpille pohdiskelin, miten #restingbitchface minulla onkaan. Kuuntelin musiikkia, olin ihan hyvällä päällä, mutta tuoltahan minä ulos päin näytin. Huvitti.

Kämpillä käväisin ensin netissä, ja päivän kohokohta oli ehdottomasti Caseyn uusin vlogi youtubessa. En ala tässä selittämään, kuka henkilö on jne., mutta suosittelen lämpimästi katsomaan! WATCH IIIITT! Erittäin koukuttavia, hienosti tehtyjä, eikä voi muuta tehdä kuin nostaa hattua ilmaan! Tää äijä rulez big time!

Peukku ylös!

Puoli neljän maissa aloin kokkaamaan, tein mielettömän hyvää tonnikalapastaa. Tämä ruoka ei ole enää entisellään, kun menin laittamaan creme bonjouria sekaan... Oh. My. God. Delicioussss!

Kännykän kamera ei anna tälle ruoalle oikeutta, ei sitten millään.

Tässä alhaalla resepti, se on alun perin kotikokki.fi:stä. Annoksesta riittää ehkä noin parille henkelle, eli jos haluaa isomman annoksen, niin kannattaa tehdä kaksinkertainen satsi.

Raaka-aineet:

1 sipuli

1/2 tl suolaa

1/2 tl yrttimaustesekoitusta

1/2 tl pippurisekoitusta

3 rkl tomaattipyreetä (ketsuppi käy)

2 dl ruokakermaa

1 prk tonnikalaa

PLUS voi tunkea vielä tomaatin ja creme fraichen messiin. JA makaronit on aika jees tämän kanssa!

Viipaloi sipuli ja kuullota öljyssä. Hoida makaronit samalla - tässä vaiheessa voi jo laittaa veden kiehumaan.

Lisää sipulin sekaan mausteet, tomaattipyre (tai se ketsuppi), kerma ja creme fraiche. Hauduta n. 5 min.

Lisää tonnikala ja kuutioitu tomaatti. Kuumenna ja lisää valmiit makaronit sekaan ja sekoita. Valmis!

Kannattaa käyttää wokkipannua, hehee.

Päivään mahtui myös viesti pankilta:

Lainoista en tykkää, mutta joskus on tehtävä jotain, mistä ei tykkää, että voi tehdä, mitä haluaa tehdä. Makes sense? Totally!

Kuvat meitsin paitsi kaksi vikaa. Ne on gooooglesta.

Waiting for the summer

Eipäs olekaan vähään aikaan sentään kuukautta kulunut blogimerkintöjen välillä! Oh well, joskus sitäkin sattuu. Nyt ehkä enemmän, koska koulu. Toisaalta - koulu on huono syy olla kirjoittamatta useammin. Voisinkin maanantaista lähtien kirjoittaa viikon läpeensä, ihan kokeilusta. Että saisiko kouluarjesta kirjoitettua paljonkin asiaa. Hmm!

Tuntuu uskomattomalta, että helmikuu on ylittänyt jo puolivälinsä, ja jäljellä on enää 2 kuukautta koulua. Hur-jaa! Tällä hetkellä tapetilla on isoja kysymyksiä. Muun muassa:

Saanko töitä?

Jos en saa töitä, niin opiskelenko kesän koulussa?

Milloin lähden Koreaan?

Nuo ovat ehkä ne tärkeimmät tällä hetkellä. Työhakemuksia olen väsäillyt muutaman, mutta mistään ei ole kuulunut mitään. Koulu kesällä ei suuremmin innosta, mutta jos niitä töitä ei löydy, niin se on vahva vaihtoehto.

Ja Korea... Voi Korea! How I miss you. Olen tehnyt valokuva-albumia viime Korea -reissusta (jep, vasta nyt), ja joka kerta, kun avaan albumin jatkaakseni kuvien liimaamista siihen, hurmioidun läpeensä ja tunnen suurta, vihlovaa kaipuuta sinne. Ja sitten yritän olla ajattelematta, että pystyn elämään taas hetkessä, ettei kaikki mene siihen kaipuuden hyväilyyn.

Yritän kovasti päästä Koreaan koulun kautta vaihtoon ensi vuoden puolella (haku siis tämän vuoden puolella), mutta tiedän, että haluan käydä siellä tämänkin vuoden puolella. Se oli jo viime vuonna suunnitelmissa, että minähän käyn Koreassa tänä vuonna, no matter what!

Huikea paluu Koreaan -plääni toteutunee toukokuussa. Mitään ei ole lyöty lukkoon, mutta pian on, koska toukokuu on niin lähellä = pakko alkaa varailemaan lentoja jne. Tarkemmin matkasuunnitelmista en halua vielä kertoa, ennen kuin kaikki on varmaa. Budjettimatkailu on kuitenkin kyseessä, opintolaina hjelppaa... No regrets.

Kesän osalta kaikki on siis levällään, mutta jaksan uskoa siihen edelleen, että asioilla on tapana järjestyä. One way or another.

Eipä meitsillä muuta. Katsellaan maanantaina, jos saisin bloggailtua sieltä sunnuntaihin asti!

Kuvat googlesta.