My life for a week, day 5

Perjantai -aamu koitti hieman uupuneella fiiliksellä. Sellaisella ”olen tulossa kipeäksi” -fiiliksellä. Totesin, että keskiviikon väsynyt fiilis oli ilmeisesti esimakua tulevasta flunssasta.

Pakkasin kimpsut ja kampsut ja riensin bussiasemalle. Lumimyrskyn läpi taistelin itseni hikisenä bussiin, ja nuokuin matkan Kuopioon.

Tosi hieno kuva väsyneestä Emmasta... Öh

Kuopiossa kävin heittämässä kamat kummitädin asunnolle, ja levähdin hetken sohvalla. Oli niiiiiin voimaton olo. 20 minuuttia siinä makoilin, kunnes päätin, että aika laittautua valmiiksi iltapäivää ja iltaa varten!

Nimittäin... Maijan keikalle! Tai siis konserttiin! Tai öö... Niin, no konsertti → keikka. Ajattelin laittaa kuvan itsestäni makeissa keikkakuteissa (vihdoin pääsin käyttämään THE PAITAA keikalle!) instagramiin, minkä teinkin. Muutama minuutti meni ja pärstäni komeili Maijan instagramissa. Woooot?! Päästä fanityttönä ihan regrannattavaksi wow! I'm flattered!

Pian tuon jälkeen kävi frendi noukkimassa minut asunnolta, ja suhautettiin purilaisille Heseen! Koska satuin löytämään alekuponkeja kummin luota. Siitä se inspis sitten lähti! Matkalla kuunneltiin Maijan uusimpia ja vähän ”vanhempiakin” biisejä. Nämä biisit eivät tosin vanhene ikinä. Ainakaan minulle. Voisikin oikeastaan kuvata niitä uudemmaksi ja vanhemmaksi tuotannoksi. Noin! Sounds so much better!

Purilaisten jälkeen ajettiin Matkukseen hengailemaan. Minunhan PITI olla vain ikkunashoppailu -meiningillä, mutta joku liike oli -70 alennuksessa lopettamisen vuoksi, ja näin erään ihanan villapäällyspaidan, joka ainoana kappaleena kutsui minut luokseen. Hinta oli pudonnut kuudestakympistä kahdeksaantoista euroon – not bad! Ja se oli niin kiva, siinä oli hieman sellaista kimallejuttuakin. No regrets!

Ilta-kuuden maissa ajeltiin kummin luo, missä vaihdoin tuohon kimaltelevaan uuteen paitaan. Alla Maija -t-paita ja päällä kimallepäällyspaita. Perfect!

Frendi heitti minut musiikkikeskukselle siinä puoli seiskan maissa. Ovet eivät auenneet ennen kuin varttia-kymmentä vaille. Itse show alkoi seiskalta.

Seuraavaksi kuvia, kuvia, kuvia. Kännykkälaadulla. Mycketisti. Koska voin.

Olin siis toisella rivillä, mistä oli iiiihan jeba näkymät lavalle. Olisi ollut vielä kivempi olla ehkä siinä ykkösrivillä, mutta paikat olivat lippua ostaessani siitä kohti menneet.

Olin jo ehtinyt spoilata itseäni sillä tiedolla, että keikalla kuultaisiin Vähän ennen, mikä on yksi lempparibiiseistäni ekalta soololevyltä. Tiesin myös, että uutukainen, Kaivopuiston jää, kuultaisiin ensimmäistä kertaa konserttisalikiertueella. Senkin olin lukenut, että jossain kohti yleisö voisi tulla lavalle tanssimaan bändin kanssa.

Kaikista näistä spoilaantumisista huolimatta keikka oli upea, värikäs kokonaisuus, mikä ei jättänyt kylmäksi. Tosin Maija ei ole ikinä minua jättänytkään musiikillaan kylmäksi. Itse asiassa tällä keikalla se jätti niin kuumaksi, että mittasin puolen yön maissa kummin luona itseltäni 38,1 astetta kuumetta. Tulihan se sieltä!

Kerrankin ilmeet kohdillaan! Onnistun myös näyttämään taas väsyneeltä, kuume alkoi iskemään päälle.

Suoraan keikan jälkeen tapasin frendini uudestaan musiikkikeskuksella, ja mentiin otattaamaan yhteiskuvat Maijan kanssa. Valaistus ei tälläkään kertaa ollut mikään huikea, mutta kuvasta tuli parempi kuin viime kerralla Kuopion Rauhalahdessa, missä pimeys veroitti P A L J O N. Vuoroni tullessa Maija tervehti ja: ”Sä oot sieltä instagramista.” Oih, ihana!

Kuvien oton jälkeen puettiin ulkovaatteet päälle, tavattiin kolmas frendi, käväistiin baarissa, kävin ostamassa pizzan ja lähdettiin kotiin. Tosiaan siinä puolen yön aikoihin. Olo oli ollut jo jonkin aikaa kuuma-kylmä... Not so good. Tokkuraisin fiiliksin palasin kummin kämpille, söin hieman pizzaa, mittasin kuumeen, otin särkylääkkeen ja painuin nukkumaan.