28. maaliskuuta 2015

When my friends were here part 1

Jeju -saaren pyörähdykseltä ei juuri ehditty toipuakaan, kun 4 iloista tyttöä Suomesta saapuivat Saksan kautta tälle puolelle maapalloa. Meitsi meni lentokentälle vastaan... Valvottuani koko edellisen yön. Se kaikki alkoi siitä, kun kaveri pyysi juomaan ja sitten venähti siihen, että saatiin baarissa lisää seuraa ja käytiin ainakin viidessä eri baarissa ja sitten olikin aamu ja saatiin random päähänpisto, että mennään EatYourKimchin You Are Here -kahvilaan sinne recording boothiin, mikä onkaan. Ja päädyttiin youtubeen. Meitsi ei mitään puhu, mutta ehkä parempi niin, sillä ääneni kuulosti äärimmäisen kuolevalta tuossa vaiheessa. Kello 9am... Saattoi myös johtua siitäkin, että menin huutamaan kilpaa jonkun korealaisen naikkosen kanssa tanssilattialla. Noh, se aloitti! Alkoi huutamaan ja kehotti minuakin huutamaan. Mikähän siinäkin oli ideana... Varmaan saada ääni yli musiikin, mikä oli hemmetin kovalla. Eriiiittäin hyvä ajatus.
No mutta, olinpahan ainakin samalla viivalla frendien kanssa, jotka olivat myös valvoneet kauan aikaa. Minä tosin onnistuin näyttämään zombeimmalta meistä kaikista. Olen aika hyvä siinä.
Meidän yhteiset 2 viikkoa olivat toimintaa ja turisteilua täynnä. Lisäksi yleensä itsekseni kulkiessani en saa niin paljon huomiota – muutamia uteliaita tuijotuksia joo, that's it -, muuuutta viiden suomalaisen tytön kopla herätti jonkin verran enemmän huomiota kaduilla ja kaupoissa. Se oli jännää. Muistutti kovasti parin vuoden takaisesta lomamatkasta Seouliin, kun meitä oli silloin 4 suomalaista tyttöä täällä. 
Tämän kertainen pari viikkoa Suomi-poppoolla sisälsi shoppailua, hanbok -pukujen kokeilua, julkkisbongailuja, klubeilua, kissoja ja koiria ja lampaita, Namsania, pyöräilyä, hyvää ruokaa... Mitä muuta sitä voikaan lomalta toivoa?!
Pyörähdettiin koulussanikin, ennen kuin Namsan Towerille hiippailtiin.
Näkymä kielirakennukseni katolta. Not bad!
Namsannnnn !
Koska hyi ällöö kaikki ruosteiset rakkauslukot!
Käytiin Changdokkung Palatsissa, mikä oli aika söpöhh!
Tämä nyt on kai The Place, missä kuvattiin Lee Min Hon Personal Taste -draama. Ainakin siis ulkopuolelta. Bukchon Villagessa sijaitsee. Ja jos joku nyt sanoo et ei toi oo se! - niin I don't care. Oli nimittäin hieman kissojen ja koirien kanssa etsiminen... Se nyt on tämä, okei?!
Käytiin myös derppailemassa King Sejongille.
This, ladies and gentlemen, was found in Hongdae. Ja pakkohan se oli ostaa, koska random! 14,000 wonilla. Pretty fabulous, eyyy?
Oh my goood, löysin EYK:n auton EYK:n studion takaa parkista! How is this possible...
Kissakahvilasta.
Käytiin COEXissa. White Daynä. So many couples!
Ja lisää ällöjä pariskuntia, kun Eddy Kimillä oli pikkukeikka COEXilla.
Seoul Forest. Perustelttailu-hengailumeininki päällä paikallisilla.
Namsan by night!
Hanbooookkkkk. Once again... Mutta on ne nättejä.
Käppäiltiin tsekkailemassa kreisejä fanityttöjä entertainment companyeiden (hitto onks se oikeesti viihdeyhtiöiden? Miksi se kuulostaa kämäiseltä?) edessä...
... Ja jotain oli meneillään FNC Entertainmentsin edessä.
Hmmm, kukas sää oot?
Ööööö...?
AAaaaa! FT Islandin laulaja! Eli siis muut olivat kai bändin soittajia... Arvoitus selvisi. Hah, laitoin tämän kuvan instagrammiin ja voi sitä repostauksen määrää... Jotkut kertoivat, keneltä ovat kuvan kopioineet, jotkut eivät... Olisi pitänyt laittaa johonkin kohti, kenen ottama kuva onkaan kyseessä, mutta eihän sitä tajunnut. Oh well, things happen. Enkä jaksa olla turhan vihainen asiasta.
Mentiin käymään Everlandissä! Se on Korean suurin huvipuisto ja vissiin maailman 13. suurin.
Päivä oli harmaa, mutta muuten oikein mukava. Eikä niiiiiin paljon porukkaa, kun keskellä viikkoa käytiin.
Hmmmm...
Laitteiden lisäksi siellä oli eläimiäkin!
Safari tourille! Siellä oli vähän isompia eläimiä...
Väsyttää...
Väsyttää part2...
Yo, what ya lookin' at?
Vaikka tuolla noilla eläimillä olikin mukavanlaiset oltavat moneen muuhun paikkaan verrattuna, niin jonkinlaista stressielämää tämäkin on.
Nämä karhut oli opetettu tekemään temppuja...
... See?
There are plenty of fishes in the sea... Tai akvaariossa tässä tapauksessa.
Päivän kohokohtahan oli karuselli!
Illan hämärtyessä löysimme tavattoman cheesyn paikan, mikä oli pariskuntia täynnä. Yööööhhh
Olihan siellä tietysti aika nättiä...
From Gangnam
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin päätän part 1:sen. Part 2 tulossa kehiin piakkoin!

24. maaliskuuta 2015

Jeju matka

Sinne meni loma. Ja jätti tämän tytön jälleen arkeen leijailemaan. Viimeiset kolme viikkoa ovat menneet hujauksessa ja sisältäneet hirvittävän paljon kaikkea kivaa ja jännää – me likes! Nyt on hyvä palailla pikkuhiljaa takaisin arkeen, kun uusi jakso alkaa... Huomenna – iiiiks! Hieman on koulua ollut iksukin, vaikka se meinaakin vähemmän vapaa-aikaa ja paljon aivojen rasitusta. Haluan oppia lisää, vaikka tieto opiskelusta ei innosta. Makes sense, eh?
Eeeeeniveis! Aloitetaan loman tapahtumien purkaminen Jeju -saarelta, missä oleskelin 5 päivää tämän kuun alussa. Alun perinhän suunnittelin käväiseväni siellä itsekseni, mutta en saanut jostain syystä ostettua lentolippuja, joten luovutin ja päätin, että ehkä joskus toiste sitten. Kuinkas kävikään – eräs kaverini, joka ei ollut ollut yhteyksissä meikäläiseen 4 kuukauteen, otti äkkiä yhteyttä. Long story short – tavattiin ja catch uppailtiin ja selvisi, että hänkin oli suunnitellut maaliskuulle matkaa Jejulle. Äkkiä oltiinkin katsomassa lentojen hintoja ja suunnittelemassa matkaa Jejulle! Kuka olisi uskonut...
Ja sitten tosiaan takaisin Jejuun ja matkaturinointiin. Tosin turista en sen kummemmin taida – kuvia senkin edestä varastosta löytyy, niin kuin pitääkin. Höhööö.
Se pitää aluksi mainita, että sairastuin matkaa edeltävänä päivänä. Ilkeä flunssa otti otteeseensa ja taisi kuumettakin vähän olla. ”Taisi” sen takia, sillä kuumemittariahan en omista, mutta tunnen kyllä kuumeen, jos sitä on.
Niinpä ensimmäiset 2 päivää Jejulla olivat olotilan kannalta hieman hankalia, ja voimien kerääminenkin piti hoidella lyhyiden päikkäreiden avulla hostelleissa. Kipeälle ololle ja kaameille silmäpusseille ja kärsivän näköiselle naamalleni en mitään voinut, joten niiden kaikkien kanssa oli elettävä, vaikka olikin surkeaa ottaa posetuskuvia. Ja vastailla huolestuneelle matkatoverille lukuisia kertoja, että juujuu, olen okei, vaikka en näytäkään siltä. Yhyyy.
Se siitä valittamisesta, siirrytääs kuvatuksien esittelyyn! Minulla ei ole hajuakaan paikkojen nimistä enää, joten niitä on turha kysellä - en muista. Sorry.
Näkymä lentokentän edestä.

Meidän hostellissa oli eräänä iltana kanakaljoittelu -pippalot ja päätettiin osallistua. Se olikin mielenkiintoinen ja mieleenpainuva iltama. Istuin ainoana länkkärinä 20 korealaisen seassa ja tunsin ensimmäistä kertaa ikinä oloni kummajaiseksi. Tai ei nyt kummajaiseksi, mutta kuitenkin... Hardcore tuijotus ei niinkään häirinnyt, paitsi ehkä vähän. Jotkut puhumaan uskaltautuneet mainitsivat minun olevan ensimmäinen länkkäri, jolle he ovat ikinä puhuneet. Ja se jännitys, mikä heistä loisti, oli käsinkosketeltavaa. "Saanko kaataa sinulle (sojua)... Oh... Olet ensimmäinen länkkäri, jolle kaadan", parikin tyyppiä mainitsi, kun kädet täristen kaatoivat alkoholia lasiini. Ja se ilo, kun minä vastaavasti kaadoin heille alkoholia laseihin. Siinä vaiheessa olo oli hitusen häkeltynyt. erilainen ja omituinen. Oh well, kokemus sekin!

Ystäväni sattui myös juttelemaan kyseisissä pippaloissa erään miehen kanssa, joka oli itsekseen liikkeellä vuokra-autolla. Tyyppi kysäisi meitä ja erästä toista tyttöä messiin ja niinpä seuraavana aamuna lähdettiin autoilemaan. Kaveri ei englantia oikein osannut, joten kommunikointi oli hyvin epämääräistä.

















Useaan otteeseen matkan aikana piti hieraista silmiään ja ihmetellä, ollaanko nyt siis vielä Koreassa tosiaan. Maisemat kun muistuttivat englantilaista maaseutua välillä. Ja toisinaan Hawaijia palmupuita tuijotellessa. Jeju-saari kuuluu kuitenkin Korealle, joten kyllä - Koreassa oltiin, vaikka maisemien puolesta voitaisiinkin olla jossain aivan muualla.

Matka oli mukava ja aikasta stress free. Suosittelen käväisemään kauniilla Jejulla, jos Koreassa sattuu oleilemaan. It's worth it!

Loppuun vielä härö kuva, minkä löysin eräästä vessasta Jejulta. Siis wooot??