Vietin eilen mukavaa viimeistä vapaapäivää, mihin kuului vuorelle kiipeäminen. Kaverin kanssa tallustettiin mutainen rinne ylös... Niiiiiin, edellisenä päivänä oli satanut, joten ei ihmekään, ettei siellä paljoa väkeä liikkunut. Ei ollut maasto mitenkään suurenmoisen ihanteellinen vuorikiipeilyyn. Nimimerkki oikea jalka upposi kakan väriseen mutaan puolimatkassa rinnettä. Grrreat!
Siinä mutaan kaatumista varoessa ihmetystä herättivät jälleen kerran nuo ajussit ja ajummat (täkäläiset mummot ja papat), jotka kunnon kiipeilyvarusteissaan ja rinkka selässään loikkivat kuin bambit (meinasin kirjoittaa pandat... juuuu pandatpa hyvinkin!) ohi ja kohta heitä ei näy enää missään. Siinä teille Korean teräsmummot ja -papat! Olipas siellä yksi hurja miespuolinen, joka paljain jaloin hölkkäsi edestakaisin, shortseissaan ja t-paidassaan. Ei ollut moksiskaan mudasta tai viileästä ilmasta. Kuvaa en ottanut, olisi se ehkä vähän outoa ollut... Mutta joo, huhhuh.
Koska Koreassa on tapana juoda makkeollia eli riisiviiniä vuoren huipulle päästessä, niin eihän sitä perinnettä voinut jättää huomiotta! Paras hetkihän se matkassa on, juoda makkeollia määränpäässä. Takaisin menokin sujuu mukavissa fiiliksissä, kun riisiviini lämmittää suonissa. Ah!
Oho, tämmöinen löytyi lähes vuoren huipulta myös! Hahhaha!
Eilen illalla luin netistä, että kirottu yellow dust pörräilee ilmassa voimakkaana ja ulkona liikkumista on syytä välttää. Tiesin jo etukäteen tästä keltapölystä, kiitos tämän EatYourKimchi -videon, joten uusi tieto se ei ollut.
Tosin... Jos Suomessa alkutalvesta talvi yllättää autoilijat, niin täällä yellow dust yllätti meikäläisen. Ehdin jo panikoimaan, kun luin, kuinka korkealla asteella keltapöly on ja ajattelin, että ehkä meillä ei olisi seuraavana päivänä kouluakaan. Enhän ollut ostanut vielä maskiakaan - miten ikinä selviytyisin kouluun asti, jos pölylukemat maanantaina olisivat samanlaiset!
Tänä aamuna ulostautuessani ja ilmaa tutkiessani "petyin" hieman, sillä ilma ei ollut mielestäni mitenkään erilainen, eikä ihmisillä ollut tavallista enemmän maskeja päällä. Vaikka voimakas yellow dust -varoitus olikin vielä voimassa. Namsan Tower oli kylläkin hitusen kellertävän usvan peitossa - mitä nyt tsekkasin sen ennen metroon pujahtamistani. Hmm, ehkä sitä ei sitten paljaalla silmällä huomaa niin helposti...
Koulua ei siis ollut suljettu, plääääh. Anyways, final examsit alkavat huomenna ääntämisen kokeella (luetaan lapusta tekstiä ja opettaja kuuntelee ja merkitsee ylös kuinka hyvin meni) ja niin edelleen ja perjantaina on se tyhmä esitelmä, mikä minun pitää pitää Suomesta. Yhyhyhyyyyy! Sain tänään opettajalta vinkkejä ja pitää kirjoittaa uusiksi ja oikein lauseet, ettei niitä ihan väärin lausuisi. Kun pitäisi vielä lukea kokeeseenkin! Ööööö ja täällä minä blogia kirjoitan... Hups. Hei, pitäisiköhän siivotakin tätä huonetta, on se aika sotkuinen... Joo, en voi. Opiskeleminen ei voi odottaa tämän kauempaa.
I'm out. Peace!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti