Tällä hetkellä täällä vietetään 3-päiväistä korealaista uutta vuotta, 설날, eli seollalia. Tämä meinaa sitä, että kouluista on vapaata, ja kaupunki tyhjenee, kun porukka valuu kotipaikkakunnilleen viettämään perhelomaa sukulaisten kesken. Kaikenlaista ruokaakin tehdään yhdessä ja edesmenneitä sukulaisia kunnioitetaan erilaisten rituaalien voimin.
Kaikki eivät tietenkään tätä tee, eikä Seoul nyt niin paljoa tyhjentynyt, mitä kuvittelin. Kyllä aikamoisen väestön kadotuksen täällä huomaa, mutta on täällä kuitenkin elämää. Noh - turistit nyt ainakin hyppivät silmille!
Itsellänikin on koulusta lomaa... Tai pyh pah, mikä loma? Päivät ovat täynnä kavereiden tapaamisia ja taustalla hengittää niskaan ensi viikon lopputentit ja jakson päättäjäisseremonian Suomi -puheen semi-puoliksi ulkoa opettelu. I'm such a busy lady!
Maaliskuukin, lomakuukauteni, näyttää kiireiseltä. Lähden 5 päivän reissulle Jeju -saarelle kaverini kanssa ja sitten tulevatkin frendit Suomesta pariksi viikoksi tänne ja saan nauttia heidän seurastaan. Ja hupsista keikkaa, maaliskuukin loppuu ja uusi jakso alkaa. Ja niin, ennen sitä on osa-aikatöidenkin haku laitettava käyntiin. Näin se aika vaan kulkee!
Uusi vuosi pyörähti keskiviikkona minulla käyntiin kaverin luona, kun suunniteltiin meidän Jeju -matkaa. Minähän olin itse suunnitellut meneväni siellä käymään ja yritinkin varata lentolippuja tuossa tämän kuun alussa, mutta en onnistunut ja turhauduin ja ajattelin, että whatever. Kuinka ollakaan, kaverini, jonka tapasin ensimmäisessä kielikahvilatapaamisessani ja jonka kanssa olin viimeksi ollut yhteyksissä lokakuussa, otti melko randomisti yhteyttä pari viikkoa sitten ja kyseli, nähtäisiinkö. Ja niinpä nähtiin ja selvisi, että hänkin on suunnitellut käyntiä Jejulla ja äkkiä oltiinkin menossa sinne yhdessä!
Hmm, elämä on tosiaan välillä hassu juttu. Kaveri varasi halvat lentoliput (50 euroa menopaluu) ja keskiviikkona saatiin majoituksetkin kuntoon. Hurray!
Keskiviikko -iltana tapasin pitkästä aikaa toista kaveria juomisen merkeissä. Mentiin irkkupubiin ja myöhästyttiin lahjakkaasti viimeisestä metrosta. Ja tämän jälkeen mentiin coctail -baariin, missä olikin varsin mielenkiintoista ja sain taas pohtia, miten kummassa löydän itseni niin hassuista tilanteista.
Story short? Olin paikan ainut länkkäri ja äkkiä minut ja kaveri kutsuttiin baaritiskille, sillä joku yksinäinen äijä siellä halusi ostaa meille snacksejä ja anniskella Finlandia -vodkaa. Koko baarihenkilökunta (siis huimat 2 tyyppiä) innostuivat, kun kuulivat, että olen Suomesta ja kertoivat, että olen ainut suomalainen, jonka ovat tavanneet. Kohta koko pikku baari tiesi nimeni (minkä muistaminen ei vaadi hirveän monta aivosolua tosin) ja mistä tulen. Ja sitten päädyimme tikkataulua pelaamaan. Koko baarin väki. Ja olin ihan huono. Yhyy. Oh well..
Baari meni kiinni kolmelta ja puolet poppoosta - including me - päätti lähteä noraebangiin eli karaokeen. Karaokessa porukka oli aika drunk ja kaksi miestä sammuivat. Toinen pääsi pois omin jaloin, mutta toinen... Oi voi.
Baarin toinen työntekijäkin tuli jossain vaiheessa paikalle karaokeen ja kun lähtö tuli vastaan, hän auttoi kaverini kanssa juopuneen pystyyn, sillä tyyppi ei pysynyt pystyssä. Ensin etsimään motellia, minne heittää äijä, mutta ei vaan löydy. Missä asut? No idea. Great! Löydetään vihdoin taksi ja tungetaan äijä sinne ja problem solved.
Ilta meni kummalliseksi, kun kaduilla harhaili omituisia länkkäreitä, joista moni huuteli perääni. Joku tuli jopa seisomaan eteeni creepysti. Voi Itaewon... Juurikin tämän takia en käy usein luonasi. Onneksi en ollut yksin ja sain apua kaveriltani, joka sattuu olemaan miespuolinen.
Kämpillekin selvisin hyvin ja nukuin 3 tuntia, kun oli taas herättävä...
Pizzaa. Kyyyllä vaan. Kaikkea löytyy.
... Vaikka nukuttikin aikamoisesti. Lähdin käymään ystäväni luona syömässä perinteistä korealaisen uuden vuoden ruokaa, mistä ei tosin kuvamateriaalia valitettavasti ole. Hyvää se oli!
Tämän jälkeen kiirehdittiin tapaamaan toinen kaveri ja mentiin kolmestaan leffoittelemaan. Leffana toimi Mortdecai, missä pääosassa oli Johnny Depp. Viihdyin elokuvan parissa mainiosti, vaikka se ei kai ole hirveästi kehuja saanut.
Leffan jälkeen löysimme itsemme pizzan ääreltä ja Donkin Donutsista.
Kotimetroasemani oli melkoisen tyhjä torstaina...
Tämän päivän puolella, perjantaina, tapaan taas kaveria ja mennään katsomaan Kingsman, mikä on saanut huippuarvosteluja - mitä nyt nopeasti jostain kuulin.
Välillä mietin, että minulla on täällä niin paljon frendejä, etten millään kerkeä kaikkia näkemäänkään. First world problems...
Vielä kerran, oikein mukavaa uutta vuotta - ja tulkoot siitä mahtava vuosi lampaille. Koska meitsi on kiinalaisessa horoskoopissa lammas ja tämä vuosi on lampaan. Yeah! Cheers!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti