25. lokakuuta 2014

Rice Cultural Festival in Icheon

Perjantaina lähdettiin tosiaan "luokkaretkelle" Icheoniin. En ole varma, kuinka paljon meitä reissussa oli, mutta MONTA (= satoja). Enkä ole aivan varma, olivatko kaikki kieliopiskelijoita vai oliko mukana myös vaihto-opiskelijoita. Suurin osa oli kuitenkin kiinalaisia (yllätyyyys).


Kaikki opiskelijat saivat tällaiset tosi coolit hupparit (siis nyt kellekään ei jää ainakaan epäselväksi, missä koulussa opiskelen ja mitä opiskelen), mitkä puettiin päälle reissuun. Ettei vaan opettaja hukkaisi meitä.

Monta bussia oli lähdössä koululta meitä matkalle viemään. Tässä nyt yksi koulun nimeä kantava bussi, mistä otin kuvan. Suurin osa oli random -busseja, millä mentiin.

Koululta aamulla ennen lähtöä. Syksy näkyy jo puissa kovastikin.

Meidän bussin verhoituksesta oli yritetty tehdä majesteettista. Ja sitten katossa oli jotain jouluvalon tuntumaa... Öööö.

Hengailin koko päivän kiinalaisten luokkakavereiden kanssa (ei tuolla hirveästi vaihtoehtoja ollut) ja se oli osaltani hyvinkin hiljaista, sillä hengailujengissäni ei ollut yhtäkään niistä kolmesta, jotka osaavat luokallani englantia. Meidän korea on vielä hyyyyvin rajoittunutta ja koostui lähinnä "Mennään tuonne" ja "Minne mennään?" ja "Missä tuo on" ja "Minulla on kylmä" ja "Väsyttää" ja "Onpas hauskaa" ja "Otetaanko kuva?" -lyhyistä lauseista. Hieman kömpelöä, mutta kyllä sitä selvittiin. Seurasin kiinalaisia, jotka puhuivat suurimmaksi osaksi sitä kiinaa keskenään, mutta osasivat huomioida myös minutkin. Silloin tällöin. Kivaa minulla kuitenkin oli, vaikka kommunikointi köyhää olikin. Sellaista se välillä vaan on.

Saatiin ruokalippu, tehtävälappu (mihin kerättiin leimat eri paikoista ja osallistuttiin arvontaan, kun kaikki leimat oli kasassa), kartta ja aikatauluvihkonen.

Ensimmäinen paikka, mihin kurvattiin ruokailun jälkeen, oli joku käsityöpulju. En ole ikinä ollut hyvä käsitöissä ja olin pienoisessa paniikissa, kun korealaistyttö esitteli, mitä tehtäisiin. Onneksi tyttö avitteli kaikkia, ja sain kuin sainkin melkein itsekseni tuollaisen koristeen aikaan. Valkoinen pallo esittää kuulemma kananmunaa. Muuta en sitten tiedäkään. Paitsi että parempaan en olisi pystynytkään.

Lapset saivat aika fancyn kyydin.

Riisiä oli monenlaista - no hei, riisifestarit! Riisinmyyntipaikka oli laaja ja siellä myytiin vaikka mitä.

Kaveri osti tällaisia ja antoi minullekin muutaman. Ne olivat lämpimiä ja maistuivat perunalta, kuori oli kovaa. Ehkä ne siis olivat perunoita? I'm not 100% sure.

Play Ground. Kuten kuvasta näkyy, meitä opiskelijoita oli paikka täynnä.

Lapsia näteissä puvuissa ilmeisesti ennen esitystään. Ja Halloween näkyy myös täälläkin.

En voi olla repeilemättä tälle. Tarkoitus oli siis kirjoittaa toivomus ja ripustaa se kiinni aitaan. Oma toiveeni alkoi hyvin, mutta sitten kirjoitin vahingossa toisen kerran "hyvää", enkä halunnut rumasti sotkea sitä, joten oli pakko kirjoittaa noin. Plus kiinalaiset olivat jo valmiita ja tuli kiire kirjoittaa, ja keksin siihen jotain typerää sitten. Ei tuolla (ehkä...) kauhean moni taida suomea ymmärtää...

Tässä pari kiinalaista kaveriani kokeilivat jousiammuntaa.

Nämä miehet näyttivät siltä, että he tiesivät, mitä tekevät. Respect.

Lapsia part 1. Lapsia oli tuolla myös PALJON. Muutaman kerran bustasin jonkun tuijottavan suu ammollaan meikäläistä. Tuijotin sitten takaisin. Anyways, tässä ilmeisesti oli pakko mennä tyttö ja poika -pareittain käsi kädessä. Mutta voi viimeistä poikaparkaa - forever alone... So sad.

Lapsia part 2. Tuntui vähän creepyltä ottaa kuvia jostain random lapsista, mutta kun kiinalaiset kaverit halusivat ottaa kuvan heistä, niin minä ajattelin, että okei, jos minäkin sitten. Olihan ne söpöjä... Ja hyviä posettamaan. Ja uuuh, mitäs noilla kahdella tuolla oikealla puoliskolla on meneillään??

Ice Cream! No kiinalaiset ostivat ensin, sitten minullekin tuli jäätelönälkä ja ostin ensimmäisen (!!) jäätelöni Koreassa. Nyt on sekin asia korjattu. Pakko sanoa, että mielettömän hyvää oli, oijjoi!

Siellä oli myös paljon esityksiä vähän kaikkialla. Tässä perinteiset korealaiset häät menossa. Seurattiin vähän aikaa, kunnes kyllästyttiin (olivat hieman pitkäveteiset - ehkä senkin takia, kun ei ymmärretty mitään...)

Rytmikästä musiikkia. Tämän jälkeen myös korvissa soi.

Tämä oli esityksistä ehkä hauskin. Rytmimusiikki oli tässäkin pääosassa. Ylinäytteleminen ja huumori olivat jotain niiiin korealaista. Kiinalaiset kaveritkin tykkäsivät kovasti.

Jaahas, viimeinen kuva päivältä. Otettu paikasta, missä kokoonnuttiin, ennen kuin lähdettiin busseja kohti käppäilemään.

Icheon oli tosiaan tunnin ajomatkan päässä meidän koululta Seoulissa. Tosin ainaisten ruuhkien takia meillä kesti puolitoista tuntia päästä sinne, ja tunti ja vartti kului takaisin maleksiessa. Oli virkistävää päästä pois Seoulista ja nähdä vähän jotain muutakin. Vaikken toki Seoulista kaikkea ole lähestulkoon kokenut. Silti oli kivaa päästä  muuallekin.

Nyt alan hikoilemaan taas korean kielen kanssa. Meillä on ensimmäinen iso tentti tulossa ensi viikon keskiviikkona ja torstaina. Isoja tenttejä on 2 jokaisessa jaksossa. And u know what? On saatava vähintään 70% oikein kummastakin, että pääsee toiselle levelille. Näin olen ainakin ymmärtänyt. Pieniä paineita tässä... Itselläni ongelmia ja pisteiden menetystä on aiheuttanut viikottaisissa testeissä typerät kirjoitusvirheet ja sanojen taivutusjärjestelmä. Vaikka kielioppi onkin hyvin looginen ja simppeli, niin silti se välillä hämmentää. Ja pisteet menettää heti yhdenkin kirjaimen virheestä. Aaaargh!

Yritän olla stressaamatta, vaikka tietenkin pelottaa, jos en pääsekään läpi. En haluaisi kerrata kurssia, en sentään niin huono korean kielessä ole ollut (vaikken tosin parhainkaan). Tenteissä voi kuitenkin reputtaa helposti. Ah.

Ei kommentteja: