Huhhei, kuinka se aika rientääkään. Tämäkin tämmöinen pienehkö päivitys tällä kertaa, kun huomenna olisi aikaisin herättävä ja riennettävä pikkumatkalle Petite Franceen...
Viime päivät ovat jokainen olleet aika action -täytteisiä. Eipä se juurikaan haittaa, vaikka hieman huolestuttaa tuo pakkaaminen, mitä en ole aloittanutkaan. Keskiviikkona olisi tarkoitus aloittaa, sillä viimeiseen päiväänhän en sitä jätä - meinaa tuota tavaraa nimittäin olla... Huonekin on niin sotkuinen, että ihan hirvittää alkaa purkamaan. Ugh.
Koulu loppui, ja meinasin nauraa, kun opettajat halasivat ja sanoivat, että oikein kova ikävä tulee. Oli nimittäin vähän hankala uskoa. Sillä en nyt niiiiin läheisissä väleissä opettajien kanssa ole.
Minä ja kiinalaiset.
Koulun pihalta napsasin kuvan viimeisenä päivänä, ennen kuin jätin opinahjon taakseni.
Viimeisen koulupäivän kunniaksi lähdin suomalaisen ystäväni kanssa bilettämään. Meidän reitti kulki akselilla Itaewon baariruokailu --> Gangnam The A klubi --> Itaewon again.
Halusin nimittäin käydä testaamassa Eat Your Kimchin suosittelemaa paikkaa Itaewonissa, ja olihan se tosi kiva baari kyllä! The A:han mentiin vähän ex tempore, sillä eräs kaukainen kaverini laittoi viestiä, että päästään ilmaiseksi sisään (normisti maksaa 35,000W), jos sanotaan ovella Kyle. Vähän aikaa jaksettiin hengailla klubilla, kunnes tylsistyttiin, ja otettiin taksi Itaewoniin takaisin. Sielläkin aika hiljaista oli... Torstai... Tai no perjantaiksi oli vuorokausi tuossa vaiheessa vaihtunut. Kierreltiin ja kaarreltiin, kunnes päädyttiin pieneen kämäiseen baari/klubiin, mikä oli jostain syystä täynnä populaa. Musiikkikin oli ihan siedettävää. Ja arvatkaas, kuka siellä tanssi myös? No Busker Buskerin Brad! Vähän piti hieraista silmiä, kun kosketusetäisyydellä olevan herran kasvot bongasin. Ensin epäilin, onko se oikeasti se vai joku kaksoisolento, mutta kyllähän se ihka oikea BB:n rumpali oli. Brad oli liikkeellä tietenkin kaveripoppoolla, joten en halunnut mennä häiritsemään tyyppien hauskanpitoa, vaikka näinkin muutaman randomin käyvän yhteiskuvia ottamassa.
Löydettiin Magnumiakin tuona iltana!! Oli jopa suomenkieliset tekstit takana. UUuuuh!
Tähän pikkutarinaan voisinkin päättää tämän. Ainiin! Onhan se Mars täällä. Siis Mers. Kaduilla näkee tavallista useammalla maskin päällä, ja sainpa minäkin vihdoin ja viimein itseni mokoman ostamaan. On ollut jo muutaman kuukauden suunnitelmissa keltapölyn takia - mikä ei ole tosin niiin voimakkaana nyt esiintynyt.
Miten muuten se näkyy arjessa? Noh, kouluja on tietenkin suljettu, ja tiedän parikin englanninkielen opettajaa täältä, joilla on lomaa tämän takia. Muuten ei ole hirveätä paniikkia katukuvassa.
Äitikin skypessä kehotti lähtemään maasta jo etukäteen, mutta anteeksi vain - tämä Mers ei minua saa aikaisemmin täältä lähtemään. Aion nauttia viimeiset hetket täällä, sillä ne tuntuvat hirvittävän arvokkailta. Kotiinpaluu ajatuksena saa silmäkulmat hieman kosteiksi, vaikka ajattelin, että olen ihan sinut asian kanssa jo. Enpä näköjään ole, ja sen huomaa myös mahakin, mikä ei voi hyvin. Liekö pientä stressiä ilmassa...
Ja kas tämän maskin kanssa nauran koko Mersin pysymään meikästä erossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti