Vähän on meinannut olla
kirjoittamisen puute tässä, koska ei yksinkertaisesti ole ollut
mitään, mistä kirjoittaa. Aiheita saa siis ehdotella!
Muutin maanantaina Itiksen
lähistöille täksi kuuksi, koska E lähti roadtrippailemaan
jenkkeihin. Ah, minäkin haluan! Some day... Kun on vähän enemmän
rahaa ja aikaa. Nyt sitä ei ole.
Tässä syy, miksi muutin
Itikseen – vahtimaan Kapua. Tänä aamuna jäätiin taas kaksistaan
tänne. Kun E lähti aikoinaan Koreaan vaihtoon, oltiin 5 kuukautta
Kapusen kanssa kahdestaan. Tullaan hyvin juttuun, vaikka aamulla
koiralla olikin melkoisen haikeat fiilikset, kuten kuvasta näkyy.
Äidin kenkiäkin oli sohvalle viereen raahattu... Voi pientä!
Heinäkuu on tuonut meikäläisen
taas aavistuksen verran lähemmäs seikkailua, joka häämöttää
aivan nurkan takana. Jännittävää! E sai vihdoin eilen illalla
ennen lähtöään laitettua viestiä korealaiselle D:lle, joka asuu
Seoulissa, ja kysyttyä, voisiko jelppiä meikäläistä asunnon
metsästyksessä. D oli itse asiassa tuttu itsellenikin, sillä hän
pyöri muutaman kerran meidän kanssa viime kesän Seoul -reissulla.
Lisäsin sitten hänet
facebookissa kaveriksi, ja keskusteltuamme harmittavasti selvisi, että hän on ensi
kuussa lähdössä Oklahomaan, jenkkeihin, opiskelemaan. Damn!
Vuodeksi vieläpä, ja sen jälkeen ilmeisesti armeija kutsuu pariksi
vuodeksi. Damn!
Vielä ei ole hätää, D lupasi
kysellä frendeiltään, jos joku pystyisi auttamaan tätä
suomalaista neitiä hädässä. Jos ei, niin... Pitää keksiä joku
varasuunnitelma. Jos en saa apua keneltäkään, niin on pakko
lähteä itse seikkailemaan asunnon metsästykseen. Ei kai siinä muu
auta sitten. We'll see.
Viisumipaprujen pitäisi tulla
nyt kuun alussa. Jos niitä ei kuulu parin viikon sisällä, niin
pitänee laittaa koululle meiliä, että hei halooooo, hurry up with
it!!
Yeah.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti