6. tammikuuta 2016

Muutto

Niinpä on minullakin nyt katto pään päällä jossain muualla kuin vanhempien luona. Finally!

Eilinen muuttopäivä alkoi niinkin mukavasti, että isän pakettiauto ei lähtenyt käyntiin (viimeksi sillä oli ajettu joulukuussa -  ja pakkasta oli eilen  20 astetta ainakin). Lähes pari tuntia siinä kesti, ennen kuin paku saatiin käyntiin, ja voitiin huokaista helpotuksesta.


Matka tuntui pitkältä, ja meni pitkälti ihmetellessä... Ööö, ehkä kuitenkin odotellessa, että milloin niitä maisemia voi katsella...

Kuskilla oli onneksi minua paremmat näkymät sentään!

Perille päästyämme kävin allekirjoittamassa vuokrasopparin ja noutamassa avaimen. Sen jälkeen kämppää kummastelemaan! Parin hengen solukämppä oli aivan tyhjillään, joten saatiin rauhassa purkaa pakun sisältö kämppään.




Jouduttiin myös ravaamaan vielä pariinkin otteeseen kaupoissa, kun aina jotain unohtui. "Ai eiks tääl huoneessa oo lamppua?" jne. Isä pääsi lähtemään hieman ennen ilta-kuutta kotia kohti, ja minä jäin päivään uupuneena siivoilemaan ja purkamaan tavaroita kasseista ja laukuista.

Eilen illalla sain todistaa seinien ohuutta, kun keittiössä säikähdin yläkerrasta kuuluvaa äijämäistä huutoa ja töminää. Meinasi käsissä oleva mukikin löytää tiensä lattialle - onneksi ei kuitenkaan. Ihmettelin, että mitä siellä tapahtuu, ennen kuin tajusin, että Suomi mittelee kullasta televisiossa. Sehän se selittikin kaikki tavallista voimakkaammat huudahdukset illalla!

Tänään olen jatkanut puoliteholla siivoilua. Kävin myös pyöräilemässä keskustassa, samalla kokeilin pyöräni nastarenkaita. Keskustaan täältä on 2km, kouluun 4km. Tarkoitus olisi taittaa matka kouluun pyörällä tai jalan. Haluaisin säästää bussilipussa ja samallahan sitä saisi kuntoiltuakin.


Tänään oli ehkä virhe päivä ottaa pyörä alle. Miinuksia oli 25 celsiusta, ja ei minulle kylmä tullut MUTTA silmäripset jäätyivät inhottavasti yhteen toisinaan ja sulivat ja vähäisetkin ripsivärit, mitkä olin ripsiini laitellut, levisivät oikein kauniisti silmien ympärille. Yyyyyh!

Pandana sitten kävin lähiruokakaupassa keskustasta palatessani. Ja mitä löysinkään! Tiedän, että näitä on kai olemassa, mutten ole onnistunut törmäämään niihin ennen kuin nyt.

Ruokakaupparomantiikkaa! Haha!

Huomenna lähtee käyntiin koulu. Tai no, orientaatiopäiviä nämä 2 ensimmäistä ovat. Tutustumista.

Ei kommentteja: