Elämä Seoulissa on pitänyt meitsin kiireisenä. Ei ole blogille hirveästi aikaa jäänyt. Hieman harmittaa, etten ole ehtinyt kirjoittamaan muistoja täällä olemisesta, mutta toisaalta on ollut mukava olla miettimättä blogin päivittämistä. Nyt kuitenkin opiskelemisen sijaan päätin tulla tänne kertomaan kuulumisia.
Helmikuun lopussa suuntasin siis Seouliin. Zürich-Helsinki-Seoul Finskillä. Zürichistä Helsinkiin menevä lento ei ollut aivan täynnä. Istuin koneen takaosassa ja edessäni istuikin sitten saksaa kovaan ääneen puhua pulpattaneet keski-ikäiset miehet, joille maistui lennon aikana alkoholi. He sitten löyhkäsivätkin ällöttävästi koko lennon ajan.
Helsinki-Seoul -lähtöportilla jaettiin Korean lippuja, ilmeisesti Olympialaisten siivittämänä. Hki-Seoul lennolla istuin koneen takaosassa - jälleen kerran - ja onnistuin ystävystymään vierustoverini kanssa! Puolessa välissä lentoa meille nimittäin jaettiin tullilomakkeet mitkä-lie. Täytin omani ja sitten vieressä oleva tyttö kysyi jotain lomakkeeseen liittyvää minulta ja aloimme siinä jutustelemaan. Selvisi, että hän oli Ausseista ja oli tulossa Saksasta, missä oli opettanut englantia - ja nyt siis matkalla Seouliin opettamaan myöskin englantia. Hän kertoi, ettei tunne ketään sieltä entuudestaan eikä tiedä varmaksi, mitä odottaa. Siihen vastasin, että hei - nyt tiedät ainakin yhden tyypin Seoulista!
Koneen laskeutuessa Seouliin kuljimme samaa matkaa aina arrivals halliin saakka. Aussia siellä oli vastassa koulun työntekijä, joka minut nähtyään ja saatuaan kuulla minne olen menossa tarjoutui antamaan minullekin kyydin. Olin suunnitellut meneväni guest houselleni metrolla, mutta ilmaisesta kyydistä en kieltäytynyt! Pääsinkin aivan guest housen etuovelle asti ilmaisella kyydillä, woop woop!
Eli sellainen hauska tarina siitä. Ollaan Aussin kanssa nähty nyt viikoittain, tullaan tosi hyvin juttuun. En olekaan ennen ystävystynyt lentokoneessa! Tätä tarinaa on aina yhtä hauska kertoa, kun joku kysyy missä tapasimme.
Seouliin saapuessani olin hyvin, hyvin väsynyt. Minua ei oikestaan nukuttanut koneessa, joten en sitten nukkunutkaan. Guest houselle saapuessani päätin levähtää ja ottaa minipäikkärit ennen kuin tapaisin suomalaisen frendini, joka oli saapumassa Busanista Seouliin. Nukahdinkin heti kun silmäni ummistin. Valitettavasti päikkärit kestivät vaivaiset 20minuuttia ja oli herättävä. Olotila oli luonnollisesti äärimmäisen tokkurainen ja "mikä-maa-mikä-planeetta-wtf-is-happening" -fiiliksillä mentiin.
KBBQ illallinen <3
Ostimme Korean liput olympialaisia varten, menimme guest houselle ja sieltä sitten syömään ennen nukkumaan menoa. Seuraavana päivänä tosiaan menimme nimittäin olympialaisiin!
Jos nyt oikein muistan, niin olympialaispäivä oli torstai 22.2. Ilmeisesti kyllä, koska orientaatiopäivä oli perjantai 23.2... Hmm... Joka tapauksessa, olympialaiset olivat huikea elämys, onneksi menimme sinne! Elämys, mikä varmaankin jäänee once-in-a-lifetime -kokemukseksi. Elleivät sitten muulloin satu eteen. Seuraavaksi muutama kuva päivästä.
Olimme illemmalla katsomassa ampumahiihdon viestiä. Paikalle saavuimme hieman myöhässä ja tuolloin Suomi oli vielä johdossa! Putosi sieltä kuitenkin 15. sijalle melko nopeasti. Yhyyyy... Lipuistamme olimme tosiaan maksaneet alle 20 euroa, mutta pääsimme paremmille paikoille, koska porukka lähti pois sieltä sakean lymipyryn ja tuulen vuoksi. Hehheh.
Tässä Seoul Stationin edestä upean laadukas kuva lumipyrystä. Huhhei...
Orientaatiopäivä perjantaina oli semisekava, mutta meni ihan putkeen. Löysin jopa orientaatiorakennukseen tieni, kun olin ensin kysynyt parilta muulta eksyneeltä vaihtarilta apua. Orientaatiopäivänä tapasin myös Korean Buddyni, joka on siis ns. tutorini. Jelppailee, jos tarvitsee apua yms. Olin kuullut, etteivät kaikki buddyt ole aina tavoitettavissa, jos tarvitsee apua, mutta minun buddyni oli todella avulias. Auttoi minua jopa löytämään goshitelini, kun mainitsin, että yritän etsiä omaa kämppää. Sainkin todella kivan huoneen goshitelistä alle 5 minuutin kävelymatkan päästä kampukselta.
Tästä pienestä luukusta maksan 300€/kk. Mukana on myös vessa ja suihku, mikä on tosi jees. Samassa kerroksessa hoituu pyykkäys, ja löytyy minikeittiö, missä on ilmaista riisiä ja kimchiä. Myös water purifier siellä on, eli saan sekä kylmää että lämmintä vettä sieltä - ilmaiseksi tietenkin! Mielestäni todella hyvä diili. Erikoista on, että tämä kerros ainakin on sekä tytöille että pojille, kun yleensä goshiwoneissa ja goshiteleissä on tyttöjen ja poikien kerrokset erikseen... Ja tässä minun kerroksessani olen törmännyt vain poikiin. Voisin kuvitella, että korealaiset naissukupuolen edustajat voivat hieman kavahtaa sekakerrosta. Ehkä sen takia heitä ei täällä näy? Anyways, en itse koe asiassa olevan mitään ongelmaa. Kaikki on sujunut täällä hyvin.
Tuntuu hassulta, että olen ollut täällä Koreassa nyt reilun kuukauden ja enää VAIN 3 kuukautta jäljellä! Tässäkin lyhyessä ajassa, minkä olen viettänyt täällä, olen tavannut paljon uusia ihmisiä, syönyt paljon ruokaa ja kokenut kaikkea hauskaa ja jännää. Ja yrittänyt opiskella... Olen myös tullut siihen johtopäätökseen, että oli paras idea tulla takaisin Koreaan vaihdon merkeissä. En kadu valintaani.
Tässä todella lyhyt ja ytimekäs aloitus Korea-postauksille, mitä en lupaa huimasti tulevan. Jospa jokunen kuitenkin... Pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja kirjoittaa useammin. I can dooo thiiis, hwaitiiiing!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti