No johan oli! Tämä kuukausi siis. Tai eihän se ohi vielä ole - tarkennettakoon, että alkupuoli joulukuusta. Oli opiskelijoiden inhoamia deadlineja, viimeisten raporttien palautuksia ja sitten töitä vielä tähän päälle. Aikamoista hulinaa. Kahteen viikkoon en voinut tehdä mitään muuta kuin koulujuttuja tai mennä töihin. Kun kaikki oli ohi, tuntui oudolta, kun kerkesi katsomaan jopa k-draamoja. Siis mitääääähhh?! Hashtag mikäaddiktio.
Looking cool af at work.
Vaikka 10 työpäivää kutistui 7 päivään, se ei haitannut - olisihan se lyhyemmäksikin ajaksi voinut kutistua. So it's okaaayyyy! Tili kuitenkin kiittää ja kumartaa syvästi. I'm not rich (HAHAHAHA), mutta jokainen sentti tuntuu hyvältä ansaita. Tai saada jouluna lahjaksi höhöhö!
Porukoille saavuin tiistaina, ja olen autellut äitiä jouluhommissa ja päässyt tänään lapioimaankin pihalta lunta, kun sitä alkoi ihan urakalla taivaalta satelemaan. Kinkulla ja suklaalla olen elellyt, niin kuin pitääkin. Ja joo, löhönnyt läppärin ääressä ja katsonut k-draamoja because I can! Tuntuu erityisen hyviltä tämmöiset pienet asiat.
Oi joulupuu!
Winter Wonderland
Viime yönä näin painajaista, että vaihtarisuunnitelmat menivät ihan päin puita. Ahdisti. Toivotaan, että se jää vain uneen, eikä oikeasti toteudu. Ja että kaikki menee hyvin. Vaihtarijuttu merkkaa paljon.
Hektisen kuun päätteeksi on ollut muutenkin hankala irrottautua koulujutuista. Mietin koko ajan, että pitääkö käydä tsekkaamassa sähköpostia. Vastaus: EI. Onneksi päivä päivältä on helpottanut. Lomaa olisi vielä pari viikkoa, ja mistä vetoa, että viimeisinä päivinä onnistun tässä laiskistumisessa satakympillä ja koulun alkaessa olenkin muuttunut ihan laiskiaiseksi. Pöh pah höh. Niin siinä käy.
Nyt jatkuu tämä laiskottelun opetteleminen... See u !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti