22. huhtikuuta 2016

Tiedän, mitä teen ensi kesänä

Istuskelin tänään mummon luona, kun kännykkään tulla tupsahti sähköposti, missä onniteltiin kesätyöpaikasta. Henkäisin syvään, jolloin äiti vieressä säikähti ja kysyi: "Noh, mitä nyt?!?" Hyvin helpottuneena huokaisin, että kesätöitä on tiedossa - ihme tapahtui kuin tapahtuikin!

Ensi kesänä työskentelen 2 ja puoli kuukautta naapurikunnan ruokakaupassa. Kassaneiteilyä siis luvassa! Viimeksi olen joskus lukioaikaan kesällä ollut ruokakaupassa töissä, eli aikaa on vierähtänyt tässä jonkin verran. Silloinhan en kassalle päässyt, koska olin alaikäinen. Nyt pääsee sitten sitäkin tekemään.


Tällä hetkellä fiilikset ovat erittäin korkealla, tyytyväisempi en voisi olla! Monen monta hakemusta olen kesätyöpaikkoihin laittanut, ja nyt vihdoin - melko viime metreillä - odotus palkittiin. Sitä paitsi tulen säästämäänkin aika lailla, koska pääsen porukoilta käsin töissä käymään. Not bad! Tuntuu hyvältä olla tämä kesä kotipaikkakunnalla (ja naapuripaikkakunnalla), sillä kesä täällä on mukavaa aikaa. Tai no, ylipäätäänkin kesä Suomessa on tosi jees! ... Jos unohdetaan ne hyttyset...

Toukokuukin lähestyy lähestymistään, matkaan on enää 8 ja puoli päivää. Läppärin ruudulla aikaa laskee laskuri. En oikein voi käsittääkään, miten vähän tässä on enää aikaa. Hyvin vähän olen aikatauluani suunnitellut, että mitä teen missäkin kohteessa. Toisaalta minulla on hyvinkin aikaa tehdä alustavat suunnitelmat matkan aikana. Sitä paitsi, mitenkään tarkkaan on turha suunnitella, sillä suunnitelmilla on aina hieman tapana muuttua.

Läppärireppu oli lyhytaikainen haave, jonka toteutin, kun totesin sen olevan must-have. Läppärin kantolaukkuun minulla nimittäin meni hermot, sillä se jatkuvasti hakkasi jalkaa vasten. Otan läppärin matkalle mukaan, joten tukeva läppärireppu, mihin mahtuisi muutakin kamaa, oli toiveena. Ja niinhän siinä kävi, että tällainen löytyi:


Reppu oli 17,3" kokoisille läppäreille, ja koska en oikeasti tiennyt googlettamisenkaan jälkeen, minkä kokoinen oma parin vuoden vanha hp -läppärini on, ostin varmuuden vuoksi tämän kyseisen mallin. No regrets. Läppäri sujahti hyvin reppuun ja mahtui sinne mukavasti muutakin tavaraa. Lisäksi reppu istuu hyvin selkään, ja sitä on mukava kantaa. Täydellinen matkalle siis! Maksoi viisikymppiä, mutta it's totally worth it.

Jaahaz, naureskelen tässä tekstilleni. Huomaa, että olen kirjoittanut esseitä ja oppimispäiväkirjoja viime päivinä... Ja rumba jatkuu taas tämän blogimerkinnän jälkeen... Grrrreat. Can't wait.

Ei kommentteja: